Terveydenhuoltoalue voi hillitä kuntien terveysmenojen kasvua.

Uuden terveydenhuoltoalueen myötä Mäntän seudun kuntien terveysmenot kasvoivat 3 4 prosenttia, kun muissa kunnissa keskimäärin 13, käy ilmi Maijaliisa Junnilan väitöskirja-tutkimuksesta, joka tarkastetaan 26.9.2008 Tampereen yliopistossa. Tutkimus osoittaa, että Mäntän seudun kuntien väestön tarpeisiin suhteutetut terveysmenot saatiin laskettua maan kuntien keskitasolle neljässä vuodessa väestön saamista palveluista silti tinkimättä.

Tutkimuksen mukaan menojen reaalikasvu asukasta kohti oli vuosina 2001 2005 Mäntän seudun kunnissa 2,7 4,4 prosenttia eli olennaisesti maltillisempaa kuin koko maassa (13,1 %) ja Pirkanmaalla (17,7 %). Menokehitystä on mahdollisuus hillitä ilman että väestön saamat palvelut heikkenevät. Tutkimus kohdistui ajallisesti Mäntän seudun terveydenhuoltoalueen valmisteluvaiheeseen 2000 2001 ja neljään ensimmäiseen toimintavuoteen 2002 2005.

Terveydenhuollon peruspalvelujen (perusterveydenhuolto ja paikallinen erikoissairaanhoito) järjestäminen yhdessä lähipalveluna tiiviissä yhteistyössä vaativan erikois-sairaanhoidon eli keskussairaalatason kanssa tarjoaa toimivan ratkaisun parantaa terveydenhuollon toimivuutta, taloudellisuutta ja palvelujen saatavuutta. Lisäksi se tarjoaa tehokkaan keinon vähentää erikoissairaanhoidon osuutta palvelutuotannossa ja menoissa. On mahdollista, että terveydenhuoltoalueen toiminta olisi ollut vieläkin tuloksellisempaa, jos vanhustenhuolto olisi ollut osa terveydenhuoltoaluetta.

Kuntapäättäjien pelko vaikutusmahdollisuuksien heikkenemisestä ei tutkimuksen mukaan toteutunut. Kuntien keskeisten virkamiesten ja poliittisten päättäjien kuuluminen terveydenhuoltoalueen toimintaa ohjaavaan ohjausryhmään mahdollisti kuntien tavoitteiden toteuttamisen. Ohjausryhmä oli tutkimuksen mukaan uusi, innovatiivinen ja tehokas tapa ohjata kuntayhtymien käytännön toimintaa. Terveydenhuoltoalue oli talousvaikeuksiin ajautuneille kunnille keino uudistaa terveydenhuollon poliittista ohjausta keskittämällä päätöksenteko ja ohjausvalta palvelujen järjestämisestä ja rahoituksesta vastuussa oleville kuntapäättäjille ja saattamalla terveydenhuollon kokonaisuus yhden johtajan, terveydenhuoltoalueen johtajan, alaisuuteen.

Mäntän seudun väestö oli melko tyytyväinen saamiinsa palveluihin ja hoitoonsa terveydenhuoltoalueella, mutta suhtautui palvelujen uudistamiseen kriittisesti. Erityisesti lääkäripalvelujen keskittämistä kuntakeskuksiin arvosteltiin. Totuttujen julkisten palvelupisteiden siirtämien toisaalle synnyttää väestössä arvostelua, jos uudistuksen perusteita ei tunneta. Tutkimuksen mukaan muutoksista tulee tiedottaa väestölle etukäteen monipuolisesti. Väestön aktiivinen mukaan ottaminen palvelujen uudistamiseen on muutoksen onnistumisen kannalta olennaista. Palvelujen uudistaminen edellyttää tutkimuksen mukaan myös väestön käyttötottumusten muuttumista.

Terveydenhuoltoalueen tuloksellinen toiminta osana sairaanhoitopiiriä korostaa tarpeellisuutta nähdä ja järjestää terveydenhuolto tulevaisuudessa yhtenä kokonaisuutena yhdistämällä perusterveydenhuoltoa, erikoissairaanhoito ja vanhustenhuolto sekä yhtenäistämällä hoitokäytännöt. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon toiminnallista yhtenäisyyttä edistettiin Mäntän seudun terveydenhuoltoalueella monilla rakenteellisilla ratkaisuilla, mutta käytännön toiminnan yhteensovittaminen jäi vielä toiminnan alkuvaiheessa vähäiseksi. Tämä olisi edellyttänyt uudistavaa johtamista ja riittävien voimavarojen irrottamista muutoksen toteuttamiseen.

Mäntän seudun terveydenhuoltoalue muodostettiin vuoden 2002 alussa yhdistämällä Mäntän sairaala ja Mäntän seudun terveyskeskus toiminnalliseksi kokonaisuudeksi ja osaksi Pirkanmaan sairaanhoitopiiriä. Terveydenhuoltoalueen perustamisen taustalla oli alueen kuntien tahto hillitä terveysmenojen kasvua ja samalla turvata palvelujen saatavuus väestölle. Terveydenhuoltoalue, sellaisena kuin se Mäntän seudulla toteutuu, voisi tutkimuksen mukaan olla osa viime kesänä jätetyn terveydenhuoltolakiehdotuksen mukaista terveyspiiriä tai yksi tapa toteuttaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen (PARAS-hanke) mukainen yhteistoiminta-alue. Tutkimuksen mukaan vanhusten palvelujen tulisi olla olennainen osa terveydenhuoltoaluetta tai terveyspiiriä.