The purpose of this Master’s thesis was to find out what kinds of changes have been implemented on the listening comprehension sections of the Finnish Matriculation Examinations of English as a foreign language on advanced syllabus level, and what kinds of effects the digitalisation of the Matriculation Examinations has had on them. Special focus was also given to the role of multimodality in the listening comprehension sections.

The study was realised by analysing the listening comprehension sections of eight randomly selected matriculation examinations of English as a foreign language that were held between the years 2016 and 2022. The eight listening comprehension sections were analysed by using both qualitative and quantitative methods.

The results indicated that there have been significant changes on the listening comprehension sections of the matriculation examinations implemented during the examined period. The most important changes that were observed and that were probably at least partly due to the change in the format of the examination included the changes made to the structure of the examination, the employment of numerous new types of listening comprehension material, including multimodal material in the form of videos and images, the lengthier and more detailed instructions to answering the questions, and new types of answer options. Other changes that were observed, and that were not necessarily strictly related to the format of the examination, included the changes in the question words utilised in the questions, the increase in the use of authentic language input as listening comprehension material, and a wider variety of accents in the listening comprehension material.

This thesis presented an overall view of the advanced syllabus level listening comprehension sections of the matriculation examinations of English as a foreign language in the recent years and what kinds of changes they have gone through. In future studies, it would be useful to expand on the topic, broadening the research to also cover the written parts of the matriculation examinations as well as the basic syllabus level matriculation examinations.

Tämän tutkielman tarkoitus oli selvittää, millaisia muutoksia suomalaisen ylioppilastutkinnon englannin pitkän oppimäärän ylioppilaskokeen kuullunymmärtämisosioihin on tehty, ja miten ylioppilaskokeiden sähköistyminen on vaikuttanut niihin. Erityisesti huomiota kohdistettiin siihen, millainen rooli multimodaalisuuden käsitteellä on kuullunymmärtämisosioissa.

Tutkimus toteutettiin analysoimalla kahdeksaa sattumanvaraisesti valittua vuosien 2016 ja 2022 välillä pidetyn ylioppilaskokeen kuullunymmärtämisosiota. Näitä kahdeksaa kuullunymmärtämisosiota analysoitiin käyttäen sekä kvantitatiivisia että kvalitatiivisia menetelmiä.

Tulokset osoittivat, että tutkitun ajanjakson aikana ylioppilaskokeiden kuullunymmärtämisosiot ovat läpikäyneet merkittäviä muutoksia. Huomattavimmat muutokset, jotka todennäköisesti ainakin osin johtuvat ylioppilaskokeiden sähköistymisestä, liittyivät kuullunymmärtämisosion rakenteeseen, uudentyyppisten kuullunymmärtämismateriaalien, kuten kuvien ja videoiden kokeeseen sisällyttämiseen, vastausohjeiden pitenemiseen ja tarkentumiseen, sekä uudentyyppisiin vastausvaihtoehtoihin. Muita havaittuja muutoksia olivat muutokset eri kysymyssanojen käytössä, autenttisen kielimateriaalin osuuden lisääntyminen kuullunymmärtämismateriaalissa, sekä aiempaa laajempi kirjo eri aksentteja äänitteissä. Nämä muutokset eivät välttämättä liity suoraan kokeiden sähköistymiseen.

Tämä tutkielma tarjosi yleiskuvan pitkän englannin ylioppilaskokeiden kuullunymmärtämisosioista viime vuosina ja siitä, millaisia muutoksia ne ovat läpikäyneet. Tulevissa tutkimuksissa olisi hyödyllistä jatkaa aiheen tutkimista, ja laajentaa tutkimusta koskemaan myös niin ylioppilaskokeiden kirjallisia osioita, kuin erilaajuisten oppimäärien ylioppilaskokeita.