Luontoperusteisiin interventioihin kuuluvan puutarhaterapian on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lievittävän masentuneisuutta ja ahdistuneisuutta. Yleisyytensä puolesta nämä molemmat mielenterveyden häiriöt ovat Suomessa luokiteltavissa kansantaudeiksi. Masennus on yksi isoimmista kansanterveysongelmistamme. Se on yleisin työpoissaoloja aiheuttava mielenterveyshäiriö ja suurin yksittäinen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen peruste. Masennuksesta aiheutuvat vuotuiset työkyvyttömyyseläkemenot olivat vuonna 2018 noin 434 miljoonaa ja sairauspäivärahakustannukset 138 miljoonaa euroa. Ahdistuneisuushäiriö taas koskettaa 13,2 prosenttia koko väestöstä. Terveydenhuollon taloudelliset resurssit suuntautuvatkin merkittävissä määrin näiden sairauksien hoitoon.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tavoitteena on arvioida fyysisesti aktiivisen puutarhaterapian vaikutusta stressiin, masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Aineistohaku suoritettiin englanninkielisistä tietokannoista 1.10.2022–28.2.2023 välisenä aikana. Tutkimusten tuli olla kvantitatiivisia ja kaksoissokkoutettuja, osallistujien tuli olla täysi-ikäisiä, ja puutarhaterapian fyysisesti aktiivista. Löydettyjen 176 tutkimuksen joukosta kvalitatiiviseen synteesiin sisällytettiin yhdeksän tutkimusta.

Näistä yhdeksästä tutkimuksesta seitsemässä havaittiin puutarhaterapialla olevan myönteisiä vaikutuksia masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen. Kaksi tutkimuksista antoi epävarman positiivisen vasteen. Sisällytettyjen tutkimusten perusteella on mahdollista päätellä, että puutarhaterapiaa voidaan tarkastella kattavana, monikomponenttisena, luontopohjaisena ja sosiaalisena interventiona, jolla on vaikutusta masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen.

Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset vahvistavat, tietyin epävarmuuksin, puutarhaterapian potentiaalin masentuneisuuden ja ahdistuneisuuden lievittämisessä. Luontoperusteinen lähestymistapa tarjoaa lupaavia näkökulmia masennuksen ja ahdistuksen hoidossa, ja se voi tuottaa merkittävää hyötyä yhteiskunnallisesti ja yksilötasolla. Aiheesta tarvitaan kuitenkin lisätutkimuksia ja tarkennuksia, kuten onko vaikuttava tekijä luonnonympäristö, fyysinen aktiivisuus, sosiaaliset kontaktit vai näiden erilaiset kombinaatiot. Puutarhaterapian mahdollinen rooli mielenterveysinterventioissa on tarpeen huomioida.