Pro gradu -tutkielmassa tarkasteltiin vuoden 2022 hoitajien työtaistelun diskursseja kuuden eri sanomalehden pääkirjoituksissa. Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää, mitä asioita lehdet nostivat esille, kun ne kirjoittivat hoitajien työtaistelusta. Pääkirjoitukset toimivat lehtien välineenä osallistua julkiseen poliittiseen keskusteluun. Tutkielmassa analysoitiin Helsingin Sanomien, Aamulehden, Turun Sanomien, Keski-suomalaisen, Kalevan ja Ilta-Sanomien julkaisemia pääkirjoituksia ajalta 1.4.–10.10.2022. Analyysin viitekehyksenä toimi kriittinen diskurssianalyysi. Analyysin perusteella hoitajien työtaisteluun liittyi neljä keskeistä diskurssia. Näissä diskursseissa korostuivat hoitajien työtaisteluun liittyvät moraaliset arvokysymykset. Hoitajien työtä pidettiin arvokkaana ja tärkeänä, ja heidän työtaistelunsa nähtiin ainakin periaatteen tasolla oikeutettuna. Hoitajien katsottiin kuitenkin vaativan itselleen liian suuria palkankorotuksia, ja niiden toteuttamista pidettiin kansantaloudellisesti mahdottomina. Hoitajien lakkoja pidettiin ihmishenkien turvaamisen kannalta vakavina, ja ne nostivat pääkirjoituksissa esiin voimakkaita reaktioita. Neuvotteluita pidettiin pääkirjoituksissa vaikeina, mutta sovintoa toivottiin koko työtaistelun ajan. Neuvotteluissa hallitus ja muut ammattiliitot nähtiin hoitajaliittojen ja työnantajajärjestöjen ohella tärkeinä osapuolina. Hoitajien identiteetit vaihtelivat kansan sympatiaan nojaavasta altavastaajasta strategiseen pelaajaan. Hoitajien saama julkisuus näyttäytyi pääkirjoituksissa negatiivisena. Tulokset vahvistavat aiempia tutkimustuloksia siitä, että hoitajien työtaisteluita pidetään aina yhteiskuntarauhan kannalta vakavina tapahtumina. Hoitajien ammattiin ja heidän työtaisteluihinsa liittyy edelleen moraalisesti latautuneita mielikuvia ja eettisiä arvoja. Siksi hoitajien asema työmarkkinakiistoissa on vaikea ja työtaistelutoimet rajallisia.