Tutkimuksen tarkoituksena on tutkia lääkärien puhetapoja plasebovaikutukseen liittyen. Plasebovaikutuksia on useita ja niitä voidaan kuvailla vaikutuksiksi, jotka vaikuttavat paranemiseen ilman lääkehoitoa. Niillä on merkittävä osuus eri hoitomuotojen tuloksissa. Vaikutukset ovat läsnä kaikissa hoitokohtaamisissa, vaikka ne yhdistetään usein lääketieteen ulkopuolisiin CAM-hoitoihin (complementary and alternative medicine), joita on kutsuttu myös vaihtoehtohoidoiksi. Tutkimuksessa selvitetään, näkevätkö lääkärit plasebovaikutukset hyvänä asiana hoitotyön kannalta ja selitetäänkö niitä vuorovaikutuksen, vai yksilölle annettavan hoitomuo-don kautta. Samalla selvitetään niiden käyttöön liittyviä eettisiä ongelmia, sekä millaisena plasebovaikutuk-sia hyödyntävät CAM-hoidot näyttäytyvät lääkäreille.

Tutkimusaineistona on 22 julkisilta internetsivuilta löytynyttä artikkelia, joista 18 on lääkärien haastatteluja ja neljä lääkärien omia kirjoituksia. Yhteensä artikkeleissa esiintyy 13 eri lääkäriä. Kaikki artikkelit sijoittuvat vuosille 2012-2022. Olen tutkinut lääkärien puhetapoja kriittisen diskurssianalyysin avulla. Plasebovaikutus-ten syntymekanismista ei ole päästy toistaiseksi yksimielisyyteen. Tässä tutkimuksessa nojataan Jennifer Thompsonin, Cheryl Ritenbaughin ja Mark Nichterin antropologiseen kehollisuuden näkökulmaan, joka on eräänlainen yhdistelmä aiemmista plasebovaikutusten mekanismeja käsittelevistä tutkimuksista.

Lääkärien puheissa plasebovaikutukset näyttäytyvät tehokkaina vaikutuksina, jotka pitäisi ottaa paremmin huomioon lääketieteellisissä hoidoissa. Vaikutusten nähdään syntyvän pääosin hoitajan ja potilaan välisen vuorovaikutuksen kautta. Monien lääkäreiden puheissa myös CAM-hoitojen aiheuttamien plasebovaikutusten nähdään perustuvan vuorovaikutukseen ja hoitosuhteeseen. Hoitovaikutus näyttäytyy tehokkaana vaikutuk-sena, jonka merkitys tulisi ottaa huomioon myös tulevaisuudessa, kun erilaisia teknologisia sovelluksia kehi-tetään hoitotyön avuksi.

Vuorovaikutuksesta saatavat plasebovaikutukset eivät sisällä kaikenlaisia plasebovaikutuksia. Plasebovai-kutuksiin perustuvissa CAM-hoidoissa plasebovaikutusten hyödyntämistä pidetään kuitenkin usein epäeetti-senä. Puhetavoissa korostuu totuudellisuuden vaatimus. Osa lääkäreistä ei näe CAM-hoitojen olevan oikeaa hoitoa, kun taas osa on sitä mieltä, että tehokkaissa CAM-hoidoissa voi olla jotain sellaista, mitä ei vielä ymmärretä. Lääkärien parista löytyy myös avoimuutta uusia hoitomuotoja kohtaan. Joistakin CAM-hoidoista on ollut hyötyä sellaisissa oireissa, joihin lääketieteen menetelmät eivät ole toimineet. Erilaisten CAM-hoitojen toimintamekanismeja täytyisi tutkia enemmän.