Venäjän vallankumouksista vuonna 1917 sai alkunsa sosialistinen valtio, joka mullisti pysyvästi suomalaisten näkemykset itänaapurista. Tämän valtion eli Neuvosto-Venäjän ja sen syntymän yhteydessä itsenäistyneen Suomen välit olivat pitkälti koko Neuvosto-Venäjän olemassaolon ajan ja vielä pitkään Neuvostoliitonkin aikana varsin epäileväiset sekä monimutkaiset. Kuitenkin käsitykset siitä mitä tuona aikana todella tapahtui ovat muuttuneet esitysaikansa poliittisen ja yhteiskunnallisen tilanteen mukaan. Näin ollen myös Neuvosto Venäjästä esitetty historiakuva, eli historiallisten selitysten ja kuvausten luoma näkemys Neuvosto-Venäjän olemukseen ja toimintaan, on suuresti vaihdellut eri aikoina. Tässä kandidaatin tutkielmassa tarkoitukseni on tarkastella millaisia Neuvosto-Venäjä-kuvia esitetään 1960- ja 1980-luvun lukion historian oppikirjoissa ja kuinka nämä historiakuvat ovat muuttuneet vuosikymmenten välillä. Pyrin myös asettamaan historiakuvien kehityksen kontekstiinsa tarkastelemalla muutoksen taustalla mahdollisesti olleita yhteiskunnallisia ja poliittisia kehityksiä.

Tutkin Neuvosto-Venäjä-kuvaa lukion historian oppikirjojen kautta, koska lukion oppikirjat muodostavat parhaiten säilyneen ja yhtenäisimmän aineistokokonaisuuden tutkimusaikanani muutoksessa olleesta koulutusjärjestelmästä. Se miksi tutkin historiakuvaa oppikirjojen kautta johtuu niissä esitettyjen historiakuvien suuresta vaikutuksesta yhteiskunnallisten historian käsitysten syntyyn ja kuinka osana valtion hallinnoimaa koulutusjärjestelmää oppikirjojen historiakuvat heijastelevat valtion näkökantoja esitettyihin asioihin.

Historiakuvia selvitän aineistona toimivien oppikirjojen teksteistä ja kuvista lähiluvun ja kuva-analyysin keinoin. Näiden tukena toimii myös vahva painotus komparatiivisien menetelmien eli erilaisten vertailujen hyödyntämiseen tutkimuksen lähdeaineistoista esiin nousevien elementtien ja tulkintojen analyysissa. Näin tutkimuksessa saadaan esiin selvästi oppikirjojen historiakuvien samankaltaisuudet, eroavaisuudet ja muutokset niin vuosikymmenien sisällä kuin myös välillä. Tämä mahdollistaa myös tapahtuneen muutoksen vertaamisen muuhun yhteiskunnalliseen kehitykseen.

Tällä lähestymistavalla tutkimuksen tuloksissa näkyy selvästi, miten Neuvosto-Venäjä-kuva muuttui suuresti 1960- ja 1980-lukujen välillä. Vielä 1960-luvulla lukion historian oppikirjoissa Neuvosto-Venäjä-kuva oli varsin epäilevä, mutta muuttuu paljon positiivisemmaksi 1980-luvun kirjoissa. Tällainen kehitys Neuvosto Venäjää koskevassa historiakuvassa ei kuitenkaan tapahtunut tyhjiössä. Vertaamalla esitettyjä historiakuvia aikansa yleiseen poliittiseen ja yhteiskunnalliseen kehitykseen on huomattavissa, kuinka tapahtunut muutos on ollut kiinteästi yhteydessä esitysaikansa Suomi – Neuvostoliitto suhteeseen. Oppikirjojen Neuvosto-Venäjä kuvaa on siis selvästi ohjannut esitysajan valtiolliset tarpeet.