Pro gradu- tutkielmani tavoitteena on tuottaa yleiskuvaus oikaisuvaatimusten vastineiden sisällöstä. Yleiskuvaus on laadittu lukemalla ja analysoimalla sosiaalityössä laadittuja oikaisuvaatimusten vastineita. Tutkielmassa tarkastelen ja kiinnitän tutkimuksellisen huomion sosiaalityön oikaisuvaatimusten vastineista nouseviin hallinnon oikeusperiaatteisiin eli hallintolain 6 §:n sisältöön. Tutkielman tehtävänä on selvittää, mitä hyvän hallinnon oikeusperiaatteita ilmenee viranhaltijoiden laatimissa vastineissa.

Tutkimuskysymykset ovat: Mitä hyvän hallinnon oikeusperiaatteita nousee esiin laadituista vastineista? Millainen on sisällöltään laadukas sosiaalityön oikaisuvaatimuksen vastine? Tutkielman aineisto koostuu vastineista vuosilta 2017–2021, joista on satunnaisotannalla valittu kymmenen sosiaalityön oikaisuvaatimuksen vastinetta.

Tutkielma on laadullinen tutkimus, jossa hyödynnetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysiä. Hallinnon oikeusperiaatteet muodostavat analyysin teemat, joita syvennettiin käyttämällä tyypittelyä. Tyypittelyn tuloksena esiin nousi sanoja, jotka samalla kuvaavat sosiaalityön vastineissa käytettyjä sanoja kuvaten samalla myös sosiaalityön ilmiöitä, käytäntöjä sekä toimintatapoja. Teoreettisena viitekehyksenä toimii relativismi sekä konstruktivismi, joissa molemmissa nähdään tiedon ja totuuden olevan suhteellista ja sisältävän erilaisia näkökulmia. Oikaisuvaatimuksessa sekä vastineessa on asianomistajan sekä viranhaltijan näkökulmasta tarkasteluna ristiriita.

Laadukas sosiaalityön oikaisuvaatimuksen vastine sisältää kaikki viisi hallinnon oikeusperiaatetta: yhdenvertaisuus-, tarkoitussidonnaisuus-, objektiviteetti-, suhteellisuus-, sekä luottamuksensuojan periaatteet. Tutkielman avulla sosiaalityön viranhaltijat voivat kehittää ammattitaitoaan sekä tietämystään oikaisuvaatimuksen vastineen kirjoittamisessa.