Tausta: Sternotomia esiteltiin ensimmäistä kertaa vuonna 1897. Sternotomian käyttö alkoi lisääntyä vuoden 1957 jälkeen kun sen paremmuus osoitettiin verrattuna bilateraaliseen torakotomiaan. Sternotomia on yleisin avaus avosydänkirurgiassa ja Suomessa tehdään noin 3800 sternotomiaa vuosittain. Rintalastan luutumisen tavanomainen kesto on 6–8 viikkoa. Sternotomian jälkeen voi potilaille tulla kipua, joka yleensä liittyy leikkauksesta jääneeseen arpeen. Tämän kivun pitäisi kuitenkin vähentyä ja olla suhteellisen pientä muutaman kuukauden sisällä leikkauksesta. Osalle potilaista kipu kuitenkin jää krooniseksi. Tavoitteena tutkimuksessamme oli selvittää sternotomian jälkeiseen kipuoireeseen vaikuttavia tekijöitä.

Aineisto ja menetelmät: Tutkimusotoksena oli 2053 potilasta, jotka olivat käyneet sydänleikkauksessa Tampereen yliopistollisessa sairaalassa aikavälillä 7/2007–6/2010. Potilaille lähetettiin kyselylomake oireista lokakuussa 2011. Vastanneita oli 1917. Lomakkeessa kysyttiin sternotomian jälkeisistä oireista, etenkin rintakivusta. Lisäksi lomakkeessa kysyttiin rintalastaliitoksen löysyyteen viittaavista oireista. Rintakipua kysyttiin numeerisella kipuasteikolla eli NRS:lla (Numeric Rating Scale). Se on 11-portainen asteikko, jossa 0 tarkoittaa ettei kipua ole ja 10 pahin mahdollinen kuviteltavissa oleva kipu. Vastaukset on lisäksi jaoteltu kipuryhmiin, joissa numerot 1-3 tarkoittaa lievää kipua, 4-6 kohtalaista kipua ja 7-10 kovaa kipua. Potilaiden seuranta-aika vaihteli 16–51 kuukauden välillä.

Tulokset: Vastanneista 19,7 % oli kokenut kipua rintalastan seudussa. Naiset kokivat kipua rintalastan seudussa useammin kuin miehet. Naisista kipua oli kokenut 27,1 % ja miehistä 16,9 %. Naiset kokivat kivun myös voimakkaampana. Logistisessa regressioanalyysissä naisilla kivun esiintyminen oli tilastollisesti merkitsevästi kohonnut (OR 2,137, 95 % luottamusväli 1.663–2.746) verrattuna miehiin. Naisista oli liikkuessa kokenut kohtalaista kipua 36,2 % ja kovaa kipua 19,6 %. Miehistä oli liikkuessa kokenut kohtalaista kipua 25,8 % ja kovaa kipua 13,5 %. Logistisessa regressioanalyysissa läppäleikkauksissa oli vähemmän kipua (OR=0.702) verrattuna ohitusleikkauksiin. Korkeampi ikä oli tutkimuksessa tilastollisesti merkitsevästi suojaava tekijä kivun kannalta. Yli 70-vuotiailla OR kivun suhteen oli 0.562 verrattuna alle 60-vuotiaisiin (95 % luottamusväli 0.415–0.762).

Pohdinta: Tutkimuksemme tulokset noudattivat muiden tutkimusten tuloksia, joissa on tutkittu postoperatiivista kipua. Naissukupuoli ja nuori ikä on myös muiden tutkimusten mukaan riskitekijöitä pitkittyneelle leikkauksen jälkeiselle kivulle. Ohitusleikattujen suuremman kivun kokemisen yhtenä syynä voisi olla leikkauksen jälkeen uudestaan ilmaantunut angina pectoris -oireilu. On tärkeää oppia arvioimaan, ketkä potilaat ovat suuremmassa riskissä saada pitkäaikainen postoperatiivinen rintalastakipu. Näin heidät voidaan paremmin tunnistaa ja informoida ja tällöin heidän elämänlaatuaan haittaaviin oireisiin voidaan puuttua aiemmassa vaiheessa.