Tutkimuksen tarkoituksena on kartoittaa aktiivisten kansalaisten kokemuksia osallisuudesta ja mahdollisuuksista vaikuttaa joukkoliikenteen suunnitteluun. Lisäksi tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita niistä poliittisista ja yhteiskunnallisista rakenteista, jotka mahdollistavat joukkoliikenteen olemassaolon sekä tarjoavat erilaisia toimintamalleja kansalaisille osallistua ja vaikuttaa päätöksentekoon. Tutkimuksessa toteutettiin kyselytutkimus, joka julkaistiin internetissä suomen ja saksan kielisinä sähköisinä kyselyinä kesällä 2020 Helsingissä ja Göttingenissä. Helsingissä kyselyyn vastasi 57 henkilöä. Vastaajat olivat pääasiassa ”Lisää kaupunkia Helsinkiin” Facebook -ryhmän jäseniä. Göttingenissä kyselyyn vastasi 53 henkilöä. ”Meine Stadt Göttingen” Facebook -ryhmän jäsenet sekä Georg August Yliopiston opiskelijat edustivat Göttingenin vastauksia.

Kyselytutkimuksen aineistoa analysoitiin tilastollisilla menetelmillä, kuten jakaumatarkasteluilla, ristiintaulukoinneilla ja riippuvuustarkasteluilla. Lisäksi kyselyllä kerättiin tietoa myös avoimilla kysymyksillä kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksista sekä koetuista konkreettisista vaikutuksista. Nämä avokysymykset analysoitiin laadullisin menetelmin sisällönanalyysin avulla teemoittelemalla aineistosta nousseet merkittävät vastaukset.

Osallisuus ja kansalaisvaikuttaminen ovat tutkimuksen keskeisimmät käsitteet ja niiden kautta on haettu syvempää ymmärrystä kansalaisten kokemuksista ja mahdollisuuksista olla osallisina vaikuttamassa kaupunkien päätöksentekoprosesseissa. Tutkimuksessa havaittiin vahva riippuvuus onnistuneen vaikuttamiskokemuksen ja luottamuksen sekä yhteisöön kuulumisen tunteen välillä. Avokysymyksissä havaittiin keskeisiksi motiiveiksi vaikuttamiselle arjen sujuvuuden parantaminen, osallisuuden vahvistaminen, tasavertaisen kohtelun sekä turvallisen kaupunkiympäristön kehittäminen.

Lisäksi kaupunkien välisessä vertailussa näkyi, että Helsingissä on aktiivisia vaikuttamiskanavien käyttäjiä, kun taas Göttingenissä haluttaisiin vaikuttaa enemmän, mutta toistaiseksi vaikuttamiskanavia on ollut tarjolla melko vähän.

Tulosten tulkinnassa hyödynnettiin keskeisiä liikenteen sosiologian tutkimuksia ja kehitettyjä teorioita (mm. Urry 2000, 2013, Banister 2007 ja Toiskallio 2022). Tulosten pohjalta esitetään suosituksia ja keinoja kansalaisvaikuttamisen vahvistamiselle joukkoliikenteen kehityksessä ja toteutuksessa.