Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten hyvinvointia yhteisöllisyyden näkökulmasta. Tutkielman ensisijainen tavoite on löytää yhteisöllisyyden elementtejä nuorten spontaanista vapaa-ajan yhteisöstä. Tutkielman toisena tavoitteena on selvittää, miten nuorten osallistuminen Forssa Night Cruising tapahtumaan edistää nuorten hyvinvointia. Forssa Night Cruising on esimerkki nuorten kokoontumisista moottoriajoneuvoilla, joita on tutkittu Suomessa vähän. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, voisiko sosiaalityö ennaltaehkäisevästi tukea nuorten hyvinvointia tunnistamalla spontaanien yhteisöjen hyvinvointia tuottavat elementit.

Tutkielman viitekehys koostuu nuoruudesta elämänvaiheena ja hyvinvoinnin teoreettisista määrittelyistä. Lisäksi tuodaan esiin yhteisön käsite ja yhteisöllisyyden erilaisia ulottuvuuksia sekä esitellään spontaanin yhteisön sijoittuminen määrittelyissä.

Tutkielman informantteina toimivat nuoret, jotka osallistuvat Forssa Night Cruising tapahtumaan. Forssa Night Cruising tapahtuma on nuorten itsensä järjestämä ja organisoima kokoontuminen. Tapahtumaan osallistuu satoja nuoria ympäri Suomea. Nuoret ajelevat moottoriajoneuvoilla lähikuntia kierrellen. Pysähtymispaikoilla ”poltetaan kumia” ja järjestetään kiihdytysajoja sekä ihastellaan muiden tuunattuja autoja. On tavanomaista, että poliisi keskeyttää kokoontumiset laittomuuksien vuoksi. Haluan selvittää, miten nuoret ovat onnistuneet luomaan yhteisöllisen tapahtuman, jossa nuorten mukaan ketään ei syrjitä ja kaikilla on tapahtumassa hyvä ”fiilis”.

Aineiston keruu toteutettiin verkkopohjaisella Forms-kyselyllä. Yhteistyötä tehtiin Forssa Night Cruisingin sosiaalisen median tilien ylläpitäjän kanssa. Kyselyä jaettiin sosiaalisen median kanavissa. Kyselyyn vastasi 903 nuorta. Kyselyssä oli kolme monivalintakysymystä ja 14 avokysymystä. Aineiston analyysin toteutus tehtiin koodaamalla, erittelyllä, ryhmittelemällä ja sisällönanalyysilla.

Tulosten perusteella nuorten spontaani yhteisöllisyys muodostuu vapaaehtoisuudesta, sitoutumattomuudesta, sosiaalisen median käytöstä, yllätyksellisyydestä, avoimuudesta ja hengailusta. Lisäksi yhteisöön osallistumisen tulee nuorten mielestä olla maksutonta. Nuorten spontaani yhteisö voi muodostua myös samanhenkisyyden ympärille esimerkiksi jaetusta harrastuksesta käsin. Nuorten spontaani yhteisö on epävirallinen. Yhteisöllisyys on aikaan ja paikkaan sidottua, ja vuorovaikutus on suoraa.

Tuloksena voidaan todeta nuorten osallistumisen Forssa Night Cruising tapahtumaan lisäävän kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sosiaalisten suhteiden ylläpito nousi vahvimmin esiin. Tapahtumassa on yhteisöllisyyttä, jota ei voi muualla kokea. Tapahtumaan mennään yksin tai kavereiden ja jopa perheen kanssa. Tunnelma ja yhteenkuuluvuuden tunne suuressa ihmisjoukossa ovat tavoiteltavia, jonka odottaminen jo parantaa mieltä. Nuoret kokevat vahvoja negatiivisia tunteita, mikäli eivät pääse osallistumaan tapahtumaan. Hyvän mielen lisääntyminen ja yhteisöllisyyden kokemus nousivat esiin nuorten kuvauksissa tapahtuman vaikutuksista. Tapahtuman merkityksellisyys nuorille on suuri.

Ehkäisevä lastensuojelu voikin olla tukemassa nuorten spontaaneja yhteisöjä luomalla paikkoja ja verkostoja, joiden kanssa yhteistyössä autetaan nuoria edistämään hyvinvointia. Sosiaalityön näkökulmasta tarvitaan nuorten spontaanien yhteisöjen positiivisten elementtien tunnistamista.