Osaamisen kehittämistä on tutkittu paljon ja on olemassa monia teorioita, jotka tarjoavat näkökulmia sen esteisiin. Vähemmän tutkimustietoa löytyy kuitenkin ryhmien välisistä eroista osaamisen kehittämiseen yhteydessä olevista tekijöistä. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sekä sukupuolten, että ikäryhmien välisiä eroja osaamisen kehittämiseen yhteydessä olevissa tekijöissä. Tämä tutkimus toteutettiin kvantitatiivisin menetelmin hyödyntäen Sitran Elinikäinen oppiminen Suomessa 2019 -kyselytutkimuksen valmista dataa. Tässä tutkimuksessa käytettiin oppimisen esteitä ja mahdollisuuksia käsitteleviä kysymyksiä, joista muodostettiin tutkimuksessa käytetyt osaamisen tunnistamisen ja ulkoisen tuen faktorit.

Tulosten perusteella ikäryhmien välillä oli havaittavissa eroja kaikissa osaamisen kehittämistä tukevissa tekijöissä. Vanhin ikäryhmä koki osaamisen tunnistamisen tukevan kaikista eniten osaamisen kehittämistä, kun taas ulkoinen tuki oli tärkeä oman osaamisen kehittämistä tukeva elementti nuorimmalle ja vanhimmalle ikäryhmälle. Sukupuolten välillä taas oli havaittavissa eroja vain ulkoisessa tuessa, jossa miehet kokivat tämän tukevan enemmän oman osaamisen kehittämistä kuin naiset.

Oman osaamisen kehittämistä haastavissa tekijöissä molemmilla sukupuolilla korostuivat taloudellisiin ja ajallisiin resursseihin sekä terveyteen ja elämäntilanteeseen liittyvät haasteet. Miehillä korostui näiden lisäksi riittävän tiedon puute, kun taas naisilla korostui sopivan koulutustarjonnan puute. Kaikilla ikäryhmillä korostuivat taloudelliset haasteet. Keskimmäinen ikäryhmä koki myös koulutustarjonnan puutteen haastavan oman osaamisen kehittämistä, kun taas vanhimmalla ikäryhmällä suurin haaste osaamisen kehittämiselle liittyi terveyteen ja elämäntilanteeseen. Tämän lisäksi nuorimmalla ja keskimmäisellä ikäryhmällä korostui ajan puute. Vanhin ja nuorin ikäryhmä taas kokivat eräänä haasteena myös riittävän tiedon puutteen.

Tämä tutkimus rakentaa käsitystämme erilaisten ryhmien välisistä eroista osaamisen kehittämiseen yhteydessä olevista tekijöistä. Tuloksia voidaan hyödyntää erilaisissa koulutuksen konteksteissa tukemaan erilaisten kansallisten ja globaalien tavoitteiden saavuttamista. Tutkimuksen tulokset ovat tärkeitä, sillä osaamisen jatkuva kehittäminen korostuu myös tulevaisuudessa.