Karjalan kieli on uhanalainen kieli, jonka puhujia arvioidaan olevan Suomessa ja Venäjällä noin 35 000, ja ymmärtäjiä noin 20 000. Kielen näkyvyys on lisääntynyt viime vuosina, ja kielen asema puhuttaa nykyään yhä enemmän. Samaan aikaan maailmassa kuolee ja uhanalaistuu jatkuvasti lisää kieliä. Kielenelvytyksen menetelmiä on monia, joista yksi ja toistaiseksi melko vähän tutkittu on käännöstoiminta. Tässä tutkielmassa selvitetään, millainen merkitys käännöstoiminnalla on uhanalaisen kielen elvyttämisessä juuri karjalan kielen näkökulmasta, karjalan kielen kääntäjiä haastattelemalla. Teoreettisena taustana tutkimukselle toimii uhanalaisiin kieliin sekä niiden elvyttämiseen liittyvät menetelmät, kuten koulutustoiminta ja käännöstoiminta, sekä karjalan kielen nykytilanne ja kielen eteen lähivuosina tehty työ ja sen parissa tehdyt havainnot. Tärkeä esimerkki tästä toiminnasta on Itä-Suomen yliopiston vuosina 2015-2019 järjestämä Kiännä!-hanke, jossa koulutettiin karjalan kielen kääntäjiä. Tutkimusta varten haastateltiin kuutta karjalan kielen kääntäjää alkuvuodesta 2022, ja tallennettujen litteroitujen haastattelujen pohjalta tehtiin sisällönanalyysi. Haastatteluissa käsiteltyjä aiheita olivat karjalan kielen kääntäjien oma näkemys kääntäjän roolista ja käännöstoiminnan merkityksestä, työn ja koulutuksen haasteet sekä alan tulevaisuudennäkymät ja kehityskohdat. Haastattelut noudattivat etukäteen suunniteltua haastattelurunkoa. Lisäksi kaikki aineisto anonymisoitiin. Analyysin perusteella havaitaan, että käännöstoiminnan merkitys uhanalaiselle kielelle on suuri, ja kääntäjillä on merkittävä rooli. Kääntämisen avulla karjalan kieli ennen kaikkea kehittyy. Siihen syntyy uutta sanastoa ja kieli leviää yhä useammille käyttöaloille. Kääntämisen ansiosta syntyy myös paljon uutta materiaalia, joka puolestaan lisää kielen näkyvyyttä ja mahdollistaa myös sen, että kieliyhteisön identiteetti vahvistuu. Toistaiseksi karjalan kielen käännöstoiminta pyörii hyvin pitkälti vapaaehtoisuuden varassa, mikä osaltaan hidastaa kehitystä. Tärkeiksi elementeiksi haastatteluissa ja niiden analyysissa nousevat juuri kielen näkyvyys, arvostus, ylpeys omasta kielestä sekä karjalan kielen kehitys.