Tämä tutkielma tarkastelee korruptioriskiä Business Finlandin yritystukien myöntöprosessissa. Tutkielma on lainopillinen ja sen tavoitteena on tarkastella ja systematisoida korruption torjunnan kannalta keskeistä lainsäädäntöä sekä muita oikeuslähteitä. Toiseksi tutkielmassa kartoitetaan yritystukien myöntöprosessin kannalta relevantti oikeudellinen viitekehys sekä muu viraston toimintaan vaikuttavien normien kokonaisuus. Tavoitteena on arvioida voimassa olevien normien riittävyyttä korruptioriskin tunnistamiseen ja ennaltaehkäisyyn.

Business Finland on julkinen virasto, joka myöntää suomalaisille yrityksille ja julkisille organisaatoille rahoitusta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaan. Virasto nousi julkiseen keskusteluun vuonna 2020 sen häiriötukihankkeen myötä. Häiriötukia myönnettiin yrityksille lieventämään COVID19 -pandemian aiheuttamaa liikevaihdon laskua. Laajemmin hankkeen tavoitteena oli suuren konkurssiaallon ehkäiseminen. Hankkeessa viraston toiminta koettiin epäselväksi ja tukikriteerien tulkintaerot ja harkinnanvaraisuus katsottiin jopa hallintolain vastaiseksi. Business Finlandin antama rahoitus myönnetään julkisista varoista, jonka takia varojen huolellinen kohdentaminen on tärkeää. Julkisia varoja tulee kohdentaa sinne, jossa niillä on mahdollisimman paljon vaikuttavuutta. Korruptio yritystukiprosessissa heikentää taloutta, sillä se lisää riskiä siihen, että varoja myönnetään väärin perustein ja epätarkoituksenmukaisiin kohteisiin. Tutkielmassa perehdytään laajemmin myös korruption käsitteeseen ja yhteiskunnallisiin vaikutuksiin tarkastelemalla sitä julkistaloudellisesta näkökulmasta.

Tutkimuksen tuloksissa tulee ilmi sekä korruption, että Business Finlandin toimintaa säätelevien oikeus-lähteiden moninaisuus. Business Finlandin toiminnan rajat ja tavoitteet johdetaan suoraan lainsäädännöstä. Viraston virkamiesten on noudatettava oikeusnormien sekä viraston muiden ohjeiden ja sääntöjen lisäksi hyvää hallintotapaa. Sääntelystä huolimatta yksittäisessä myöntöprosessissa päätös perustuu harkintaan ja rahoituskriteerit voivat olla tulkinnanvaraisia. Prosessin harkinnanvaraisuus voi luoda otollisen ympäristön korruptioriskille. Yritystukien myöntöprosesseissa kriteerien yhdenvertainen tulkinta sekä viraston avoimuus ja läpinäkyvä toiminta auttavat virastoa edistämään hyvää hallintoa sekä torjumaan korruptioriskiä.

Kaikessa julkisessa toiminnassa, kuten myös yritystukien myöntöprosessissa julkista valtaa käyttävät viranomaiset ja virkamiehet toimivat erityisen virkavastuun alla. Hyvän hallintotavan huolellinen toteuttaminen on keskeinen työkalu korruptioriskin torjuntaan virkamiehen toiminnan näkökulmasta. Korruptioriskin keskeisiä lainsäädännöllisiä torjuntavälineitä ovat hallinto-oikeudelliset oikeusperiaatteet, jotka perustuvat perustuslakiin (1999/731) ja hallintolakiin (2003/434). Keskeisiä korruptiota ehkäiseviä hallinnon oikeusperiaatteita ovat yhdenvertaisuuden periaate, objektiviteettiperiaate, tarkoitussidonnaisuuden periaate sekä luottamuksensuojan periaate. Jos lainsäädännön kokonaisuus on aukollinen tai tulkinnanvarainen, hallinnon oikeusperiaatteet ohjaavat virkamiesten toimintaa. Näiden periaatteiden laiminlyönnillä voi olla kauaskantoiset vaikutukset taloudellisesti ja ne voivat horjuttaa viranomaisten uskottavuutta ja luotettavuutta sekä hakijoiden yhdenvertaisuutta. Korruption mukainen toiminta voi heikentää tai estää hyvän hallinnon toteutumista.