Aktiivisuuden ja tarkkaavaisuuden häiriö, ADHD (attention-deficit hyperactivity disorder) on toimintakykyä heikentävä häiriö, jonka esiintyvyys lapsilla on Euroopassa noin viisi prosenttia. Samaan aikaan, kun lapset kokevat alhaista sitoutuneisuutta perinteiseen ADHD-hoitoon, on pelillistäminen yksi nopeasti kasvava trendi maailmassa. Tässä tutkielmassa tarkastellaan jo valmistettuja hyötypelejä ADHD-lasten tarkkaavaisuuden, oppimisen ja käyttäytymisen tueksi. Aihe on tärkeä, koska tutkielman kirjoitushetkellä Suomessa ei vielä ADHD:n hoitoon tarkoitettua hyötypeliä ole, mutta masennuksen hoitoon tarkoitettu peli on tulossa markkinoille. Tutkielman tutkimusmenetelmä on kirjallisuuskatsaus. Tutkielmaan valitut viisi hyötypeliä on toteutettu vuosina 2014–2019. Näiden hyötypelitutkimuksien avulla selvitetään, millaisia keinoja hyötypeleissä on käytetty ADHD-lasten tukena ja onko näistä kyseisistä keinoista saatu tutkitusti hyötyjä. Hyötypeleissä käytettyinä keinoina eniten nousi esiin Microsoft Kinectin avulla kontrolloitavat pelit ja EEG:n avulla seurattava käyttäjän aktiivisuus. Lähteistä saadun tiedon perusteella havaittiin, että ADHD-lapset olivat motivoituneita hyötypelien avulla toteutettuun harjoitteluun ja heidän kiinnostuksensa pelaamiseen oli korkea. Tutkielmassa myös huomattiin, että lapsilla tapahtui edistystä niin jokapäiväisen elämän askareissa kuin emotionaalisessa ajattelussakin. Tutkielmassa esitettyjen hyötypelitutkimusten kestot olivat yhdestä kahteen kuukautta, joten saatujen tulosten perusteella ei voida vielä tehdä päätelmiä hyötypelien pitkäaikaisista hyödyistä. Positiivisten tulosten ja lasten suuren motivaation vuoksi voidaan kuitenkin todeta, että viimeistään nyt on oikea aika ottaa hyötypelit suurempaan tarkasteluun. Hyötypelien avulla ADHD-lapsille saadaan tuotettua mielenkiintoisia ja mukaansatempaavia oppimisympäristöjä.