Tutkimuksessa tutkittiin merkittäviä opettajakokemuksia sekä kokemusten vaikutuksia entisten oppilaiden näkökulmasta. Tavoitteena oli selvittää, minkälaisen opettajan toiminnan oppilas kokee itselleen merkittävänä sekä miten opettajakokemukset vaikuttavat oppilaaseen ja tämän tulevaisuuteen. Tutkimuksen kohteena olivat kirjoitelma-aineiston muodossa kerätyt kertomukset entisiltä oppilailta. Osallistujia lähestyttiin avoimella kirjoituskutsulla useiden paikallislehtien, Suomi 24-keskustelufoorumin, Tampereen Vanhempien ja Eläkeläiset ry:n Facebook-ryhmien kautta sekä tutkimuksen tekijän omilla sosiaalisen median tileillä. Kirjoitelmia kertyi yhteensä 35 kappaletta. Kirjoitelma-aineisto analysoitiin laadullisin tutkimusmenetelmin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä, jossa opettajan merkittävä toiminta ja sen vaikutukset luokiteltiin niitä kuvaaviin teemoihin.

Merkittävinä koettu opettajan toiminta kiteytyi teemoihin: Opettaja uskoi minuun, Opettaja näki minut, Opettaja ei arvostanut, Opettaja opetti inspiroivasti sekä Opettaja välitti meistä. Oppilaan kokemus opettajan vilpittömästä luottamuksesta, välittämisestä sekä tunne huomatuksi tulemisesta olivat kokijalle merkittäviä. Merkityksellisenä koettiin myös opettajan taito opettaa sekä opettajat, jotka eivät arvostaneet oppilaitaan. Arvostuksen puute ilmeni opettajan epäoikeudenmukaisena, nöyryyttävänä tai vähättelevänä toimintana oppilaita kohtaan.

Kokemusten vaikutukset näkyivät oppilaan elämässä monella eri osa-alueella. Vaikutusmuodot luokiteltiin teemoihin: Arvomaailma, Itseluottamus, Työ ja opiskelu, Harrastukset ja kiinnostuksen kohteet sekä Turvallisuuden kokemukset. Kokemuksilla oli vaikutusta paitsi oppilaan itseluottamukseen myös oppilaan arvomaailmaan, jonka pohjalta oppilas kertoi toimivansa edelleen aikuisiällä. Lisäksi opettajakokemukset vaikuttivat oppilaiden elämässä tekemiin valintoihin ja menestykseen työ- ja opiskelu-uralla sekä oppilaan tuleviin harrastuksiin ja kiinnostuksen kohteisiin. Vaikutusta oli myös oppilaan kokemaan turvallisuuden tunteeseen, jolloin toiminta oli lisännyt oppilaan koulussa kokemaa tunnetta turvallisuudesta tai turvattomuudesta.

Suurin osa merkittävistä muistoista kosketti opettajan ja oppilaan välistä vuorovaikutusta, jolloin opettaja oli kohdannut oppilaan yksilönä. Kokemusten vaikutukset olivat merkityksellisyydessään usein oleellisia kirjoittajan elämänpolun muotoutumisessa ja omaksi itseksi kasvamisessa. Opettajan oma herkkyys ja inhimillisyys toiminnassa ovat tekijöitä, jotka määrittävät oppilaan tulevaisuutta. Yksilöt toimivat omien kokemustensa pohjalta syntyneiden merkitysrakenteiden pohjalta. Tästä syystä opettajan toiminta on yhteiskunnallisesti monin tavoin merkittävää. Koska opettajan taito kohdata oppilas arvostavasti näyttäytyy oppilaan elämässä merkityksellisenä, on myös opettajankoulutusta syytä tarkastella jatkossa erityisesti opettajan toiminnan eettisyyden näkökulmasta.