Tässä kandidaatintutkielmassa selvitetään, millaisia yhdyssanoja on syntynyt tai yleistynyt sanomalehtitekstiin SARS-CoV-2-epidemian seurauksena. Tutkielmassa tutkitaan toisin sanoen sitä, millaisia yhdistämisen sananmuodostuskeinolla luotuja ilmauksia on sen seurauksena syntynyt tai yleistynyt. Tarkasteltavista yhdyssanoista tutkitaan sekä niiden muotoa että merkitystä. Merkityksen kautta tutkitaan myös sitä, millaisia ilmaisutarpeita ne täyttävät eli millaisia ilmaisutarpeita epidemia on aiheuttanut. Uutistoimistot ovat merkittävässä asemassa niitä täyttäessä, sillä ne joutuvat kehittelemään uusia ilmauksia viestiessään maailmatapahtumista laajalle yleisölle.

Tutkimusaineisto on kerätty Alma Median Media-arkistosta ajalta 1.12.2019–29.2.2020. Se sisältää Iltalehden artikkelit, joissa hakusana korona tuotti osumia rajatulla aikavälillä. Tämän lisäksi tutkimusaineistoon kuuluu artikkeleista sanastettu sanalista, johon päätyi 80 yhdyssanaa. Tutkimuksessa tarkasteltavaksi siis päätyi yhteensä 80 sanaa. Tarkastelun ulkopuolelle jätettiin sellaiset uudet tai yleistyneet ilmaukset, joiden muodostuksessa ei ollut käytetty yhdistämistä. Koska tutkimuksen tavoitteena on tutkia uusia ja epidemian vaikutuksesta yleistyneitä ilmauksia, tarkasteluun ei otettu myöskään jo ennen epidemiaa yleistyneitä ja vakiintuneita ilmauksia. Kaikki tutkimuksessa tarkasteltavat ilmaukset ovat siis neologismeja. Lehtiartikkeleissa esiintyvien yhdyssanojen vakiintuneisuuden määrittelemisessä ja neologismien tunnistamisessa on käytetty välineinä intuitiota, Kielitoimiston sanakirjaa ja Media-arkistoa laajemmalla haulla. Sanastetuista neologismeista tutkitaan sekä muotoa että merkitystä. Muotoanalyysissa tarkastellaan neologismien sisäistä rakennetta, niiden määriteosien muotoja ja eräiden neologismien kohdalla niissä esiintyviä johtimia. Merkitysanalyysissa tutkitaan neologismien merkityksen luonnetta yleisesti sekä merkitystä neologismien sanaluokkien ja mahdollisten tarkoitteiden kautta. Lisäksi tarkastellaan erikseen koronavirus-neologismia sen keskeisyyden ja siinä tapahtuneen merkityksenmuutoksen vuoksi. Tutkimustulokset osoittavat, että lehtikieleen on syntynyt tai yleistynyt monia yhdyssanoja SARS-CoV-2-epidemian seurauksena. Suurin osa niistä on nominatiivialkuisia yhdyssanasubstantiiveja.

Tarkasteltavien neologismien perusteella voidaan päätellä, että aikaisemman tutkimuksen havainnot uusien yhdyssanasubstantiivien ja nominatiivialkuisten yhdyssanojen enemmistöedustuksesta uudismuodosteissa pitää paikkansa. Tutkimustulokset myös osoittavat, että epidemian seurauksena on syntynyt tai yleistynyt yhdyssananeologismeja, joiden merkitykset liittyvät läheisesti epidemiaan sekä sen vaikutuksiin ja leviämiseen. Epidemia aiheutti siis ilmaisutarpeita erityisesti näistä aihe-alueista viestimiseen. Toisaalta neologismeja käytetään viittaamassa monenlaisiin tarkoitteisiin: esimerkiksi ihmisiin, aikaan, tunteisiin ja konkreettisiin suojautumisvälineisiin. Johtopäätöksenä voidaan sanoa, että koronaepidemia on synnyttänyt sanomalehtikielessä ilmaisutarpeita ja että niitä täyttämään on muodostettu yhdyssanoja, jotka noudattavat suomen kielen sananmuodostuskeinoja ja heijastavat uusien ilmaisujen muodostuksessa havaittavia tendenssejä.