Täsmällisyys on rautatieliikennejärjestelmän tärkeimpiä laatutekijöitä. Tässä työssä muodostetaan Suomen rautateille malli täsmällisyyden johtamiseen. Täsmällisyydellä tarkoitetaan sitä, kokeeko asiakas matkansa tai kuljetuksensa sujuneen aikataulussaan, luotettavasti, sujuvasti ja varmasti. Täsmällisyysjohtaminen pyrkii tämän täsmällisyyden kokonaisvaltaiseen ja pitkäjänteiseen parantamiseen ja ylläpitämiseen. Se nostaa asiakkaan kaiken toiminnan lähtökohdaksi. Täsmällisyysjohtaminen ei ole yksittäinen toiminto, järjestelmä tai rakenne, vaan pikemminkin filosofia tai ajattelutapa. Täsmällinen matkustaja tai kuljetus on koko rautatieliikennejärjestelmän onnistuneen toiminnan lopputulos. Niinpä täsmällisyysjohtaminen koskettaa kaikkia rautateiden toimijoita, niin radanpitäjän kuin liikennöitsijöidenkin osalta. Suurin haaste on tämän kokonaisuuden tuloksekas johtaminen. Työssä esitetty täsmällisyysjohtamismalli on jaettu kolmeen osa-alueeseen. Täsmällisyysjohtamisen päämäärät kuvaavat, minkälaisin periaattein rautatietoimijoiden tulisi pyrkiä täsmällisyyden pitkäjänteiseen kehittämiseen. Päämäärissä korostuvat asiakaslähtöisyyteen, ennaltaehkäisyyn sekä johtamiseen ja kulttuuriin liittyvät kysymykset. Mittareissa ja tavoitteissa tarkastellaan, kuinka nykyistä tuotantolähtöistä täsmällisyysmittaristoa tulisi laajentaa asiakas-, talous- ja henkilöstönäkökulmien suuntaan. Organisoinnissa ja yhteistyössä puolestaan tarkastellaan, kuinka täsmällisyyden johtaminen tulisi järjestää organisaatioiden sisäisesti ja välisesti. Tärkeimmät kehitystarpeet liittyvät organisaatioiden välisen yhteistyön selkeyttämiseen ja analysointifunktioiden vahvistamiseen. Työ perustuu TTY:n monivuotiseen tutkimukseen rautateiden täsmällisyyteen liittyvistä asioista, laatujohtamisen tärkeimpiin periaatteisiin sekä vuoden kestäneeseen TTY:n, Liikenneviraston ja VR:n yhteisprojektiin. Yhteisprojekti toteutettiin toimintatutkimuksena, jossa observoinnin lisäksi kehitetään kohdeorganisaatioita osallistumalla niiden arkipäivän toimintaan. Menetelmä takasi työlle tieteellisen uutuusarvon lisäksi parhaan mahdollisen käytännön hyödyn. Työn aikana täsmällisyysjohtaminen kehittyi merkittävästi kummassakin organisaatiossa. Monet asiat vaativat kuitenkin vielä jalkauttamista. Raportin lopussa on esitetty lista asioista, joiden avulla voi seurata mallin toteutumista.