Tässä tutkimuksessa tarkastellaan suomalaisten itsenäisyysaktivistien ja saksalaisten välistä suhdetta tiedustelututkimuksen näkökulmasta vuonna 1916. Arvioinnin kohteena on jääkäriliike ja siinä sisäänrakennettuna ollut suomalaisten ja saksalaisten välinen yhteistyösuhde. Tutkimuksen tarkoitus on selvittää, millainen suomalaisten ja saksalaisten välinen tiedustelusuhde oli tiedustelututkimuksen näkökulmasta tarkasteltuna.

Tiedustelututkimus kuuluu kansainvälisen politiikan ja strategian tutkimukseen. Yhdessä realistisen teoriasuuntauksen kanssa se luo viitekehyksen, jonka kautta historiallista ilmiötä on mahdollista tarkastella. Jääkäriliikettä ei ole Suomessa aikaisemmin tutkittu nimenomaan tiedustelun näkökulmasta, joten se tarjoaa uuden, kiinnostavan näkökulman paljon tutkittuun aiheeseen. Myöskään saksalaista näkökulmaa ei ole ollut laajasti esillä suomalaisessa jääkäriliikkeen tutkimuksessa.

Tarkastelun kohteena ovat tiedustelusuhteen eri osa-alueet ja peitetoiminta, johon kuuluvat erilaiset poliittiset toimet, propagandatoimet ja sotilaallinen toiminta. Jääkärit toteuttivat saksalaisten määräyksestä tiedustelun alle lukeutuvaa peitetoimintaa Suomessa. Tiedustelusuhteen arvioimiseksi tarkastellaan myös osapuolten yhteistyöstä saamia hyötyjä ja tavoitteita.

Tutkimusaineistona käytetään Saksan keisarikunnan ulkoasiaintoimiston arkiston asiakirjoja, jotka käsittelevät Suomen ja muiden Venäjän keisarikunnan alusmaiden itsenäisyysliikkeitä ensimmäisen maailmansodan aikana. Asiakirjat sisältävät kirjeenvaihtoa saksalaisten diplomaattien ja virkamiesten ja eri maiden vapausliikkeiden välillä sekä erilaisia tiedotteita, raportteja ja suunnitelmia. Ulkoasiaintoimiston arkiston asiakirjat ovat ainoita kokonaisuuksia, joiden avulla jääkäriliikettä on mahdollista tutkia saksalaisesta näkökulmasta.

Tutkimuksen perusteella voidaan sanoa, ettei suomalaisten ja saksalaisten välinen yhteistoimintasuhde ollut tasapainoinen. Johtuen osapuolten välisestä voimatasapainosta Saksan oli mahdollista ajaa tiedustelusuhteen kautta ensisijaisesti omia tavoitteitaan. Suomalaisten oli mukauduttava saksalaisten vaatimuksiin, sillä Saksa hallitsi aktivistien kannalta keskeisiä resursseja. Vaikka suomalaiset saivat hyötyä yhteistoiminnasta saksalaisten kanssa, ei kyseessä vuoden 1916 perusteella ollut heidän päämääriään edistävä kumppanuus.