Ulkosuomalaisia asuu maailmalla noin 1,6 miljoonaa, joista noin 300 000 on Suomen kansalaisia. Heillä on oikeus osallistua Suomen politiikkaan ja tulla kuulluksi heitä koskevassa päätöksenteossa. Ulkosuomalaiset kohtaavat kuitenkin erilaisia haasteita, jotka vaikeuttavat heidän poliittisia osallistumismahdollisuuksiaan. Samalla ulkosuomalaisten poliittinen osallistuminen on usein jäänyt politiikan tutkimuksen ulkopuolelle. Suomessa ulkosuomalaisten pääasialliset etujärjestöt ovat Suomi-Seura ry ja sen rahoittama ulkosuomalaisparlamentti. Etujärjestöt tarjoavat tavan ajaa ulkosuomalaisille tärkeitä aiheita Suomen politiikassa. Tässä tutkimuksessa selvitetään, millä tavoin ulkosuomalaiset pyrkivät helpottamaan poliittisia osallistumismahdollisuuksiaan ulkosuomalaisparlamentin aloitteissa ja miten pyrkimyksiin vastataan Suomen ulkosuomalaispoliittisessa ohjelmassa.

Aineistona toimivat ulkosuomalaisparlamentin vuosien 2012, 2015 ja 2017 kokouksien aloiteyhteenvedot sekä Suomen ulkosuomalaispoliittinen ohjelma vuosille 2017–2021. Tutkimuksen viitekehyksenä toimii maastamuuttajien poliittiseen osallistumiseen ja representaatioon liittyvä aikaisempi tutkimuskirjallisuus. Todennäköisyyteen ja mahdollisuuksiin osallistua lähtömaiden politiikkaan vaikuttavat oman kansallisen identiteetin vahvuus sekä lähtömaan suhtautuminen maastamuuttoon. Fyysiset esteet, kuten liian pitkät tai kalliit äänestysmatkat, huono poliittinen tiedotus tai itselle tärkeiden aiheiden puuttuminen vaalikeskustelusta vähentävät maastamuuttajien poliittista osallistumista. Maastamuuttajat kohtaavat myös erilaisia edustavuusongelmia lähtömaidensa politiikassa.

Tutkimusmetodina käytetään teoriaohjaavaa sisällönanalyysia. Ulkosuomalaisten aloitteet luokitellaan aiheittain ensin alaluokkiin, jotka yhdistellään neljäksi pääluokaksi. Pääluokat ovat äänestys- ja vaaliosallistuminen, poliittisen tiedon saatavuus, ulkosuomalaisten edunvalvonta ja ulkosuomalaisparlamentin toiminta. Aiheet heijastelevat viitekehyksessä käsiteltyjä maastamuuttajien kohtaamia poliittisen osallistumisen haasteita. Aloitteet kertovat, mitä aiheita ulkosuomalaiset haluavat nostaa esille keskusteluun. Tutkimuksen analyysiosassa verrataan saatuja pääluokkia ulkosuomalaispoliittisen ohjelman kolmeen eri osioon: Ulkosuomalaisten äänestysaktiivisuuden lisääminen, Ulkosuomalaisille suunnattu viestintä ja tiedonvälitys sekä Ulkosuomalaisparlamentin toiminnan turvaaminen. Kaikkia neljää teemaa pyritään edistämään erilaisten politiikkalinjausten ja toimenpiteiden avulla. Ohjelma tunnustaa tarpeen edistää ulkosuomalaisten poliittista osallistumista ja poistaa sitä vaikeuttavia esteitä. Ohjelmassa ei vastata jokaiseen ulkosuomalaisparlamentin aloitteeseen tai päätöslauselmaan, eikä se tarjoa ratkaisua kaikkiin ulkosuomalaisten kohtaamiin ongelmiin. Se onnistuu kuitenkin kuvastamaan ulkosuomalaisyhteisön tärkeimpiä tavoitteita sekä ulkosuomalaisparlamentin ja Suomi-Seura ry:n jatkuvaa edustustyötä.