Tarkastelen tutkielmassani ranskan kielen artikkelien käyttöä yliopisto-opiskelijoiden teksteissä. Oppija tutustuu artikkelien peruskäyttöön heti ranskanopintojensa alkuvaiheessa, ja perehtyy opintojen edetessä erilaisiin, enenevissä määrin kompleksisiin käyttökonteksteihin. Artikkelien käyttö voi olla suomenkielisille oppijoille haastavaa muun muassa siksi, että vastaavaa artikkelisysteemiä ei suomen kielestä löydy. Tämän ei kuitenkaan voida katsoa selittävän kaikkia ranskan artikkelien käyttöön liittyviä vaikeuksia.

Oman ranskanopiskelukokemukseni sekä yliopisto-opettajien näkemyksen mukaan artikkelien käytössä esiintyy merkittäviä haasteita myös yliopistotasolla. Tutkimukseni päämääränä onkin selvittää, millaisissa konteksteissa ranskaa pää- tai sivuaineenaan opiskelevat yliopisto-opiskelijat käyttävät ilmaisuja, joissa artikkelien käyttö ei vastaa normatiivisen kieliopin säännöksiä. Tarkastelun kohteena on tarkemmin sanottuna niin määräisen, epämääräisen, kuin nolla-artikkelin käyttö. Erilaisia näiden alle asettuvia artikkelin käyttökonteksteja ovat muun muassa negatiiviset tai määrää ilmaisevat rakenteet.

Tutkimuksen metodologisena pohjana on virheanalyysi, jonka kautta tutkin opiskelijoiden kirjoitelmissa virheelliseksi määriteltävää artikkelien käyttöä. Tutkimus on pääasiassa kvantitatiivinen, ja sen tuloksista selviää, että opiskelijat tekevät eniten virheitä määräisen artikkelin käytössä. Erityistä haastetta tuottavat etenkin yhdyssanarakenteet. Tutkimukseen sisältyy myös kvalitatiivisia arvioita, joissa pohdin esiintyvien virheiden mahdollista alkuperää, kuten esimerkiksi äidinkielen interferenssiä.

Tutkimuksen korpus koostuu äidinkielenään suomea puhuvien ranskan kielen yliopisto-opiskelijoiden kieliharjoitteluraporteista vuosilta 2000-2011. Sisältääkseni tutkimukseen diakronisen tarkastelukulman, olen jakanut aineiston kolmeen ryhmään, joista jokainen käsittää neljän peräkkäisen vuoden aikana kerätyt tutkimukseen valikoituneet raportit. Tarkoituksena oli selvittää, voidaanko näiden eri ryhmien välillä havaita eroja erityyppisten virheiden esiintymistiheydessä, tai voidaanko esimerkiksi todeta, että jonkin virhetyypin esiintyvyys olisi selvästi kasvanut tai vähentynyt eri vuosina opiskelleiden opiskelijoiden kielituotoksissa. Tällaisia selkeitä tendenssejä ei kuitenkaan tutkimuksessa tullut ilmi, ja etenkin analyysin pääkategorioiden osalta eri ryhmät seuraavat pääpiirteittäin samaa kaavaa.

Analyysiin pohjaten nostan tutkimuksessani esiin artikkelien käytön osalta erityisen haasteellisiksi todettuja konteksteja, jotta niin opiskelijat kuin opettajat voisivat suunnata erityistä huomioita näiden aihealueiden käsittelyyn. Haluan kuitenkin painottaa, että virheettömän kielentuottamisen tai syntyperäisen puhujan taitotason saavuttamisen sijaan kielen oppimisessa tulisi pyrkiä vahvaan kommunikatiiviseen osaamiseen, minkä valossa artikkelien eksakti käyttö jää verraten melko marginaaliseksi kielenhallinnan osa-alueeksi.