Haku

Sosiaalisten robottien hyödyntäminen autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa

QR-koodi

Sosiaalisten robottien hyödyntäminen autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa

Nykyaikaisia sosiaalisia robotteja voidaan hyödyntää monimuotoisissa vuorovaikutuksellisissa tilanteissa. Niillä on sellaisia ominaisuuksia, joiden voidaan katsoa olevan lupaavia mitä tulee autististen henkilöiden kuntoutukseen. Esimerkiksi niiden mahdollisuus selkeään ja yhteneväiseen viestintään voi olla etu sellaisten ihmisten parissa, joilla on haasteita päivittäisessä sosiaalisessa kanssakäymisessä neurotyypillisten ihmisten kanssa. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään kuinka sosiaalisia robotteja voidaan hyödyntää autismikirjon diagnoosin saaneiden lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa. Tutkielmaan kuuluu Pitkäniemen sairaalassa toteutettu empiirisen tutkimuksen osio, jossa sosiaalinen robotti Nao integroitiin osaksi neljän autistisen nuoren muodostamaa liikunnanohjausryhmää. Robotilliset tutkimuskerrat toteutettiin neljänä peräkkäisenä tiistaina aikavälillä 26.2.-19.3.2019. Yksittäisen tutkimuskerran kesto oli keskimäärin puoli tuntia. Tutkimus toteutettiin monimenetelmäisellä tutkimusotteella, jossa dataa kerättiin observoimisen, asiakkaille ja hoitajille suunnattujen kyselyiden sekä henkilökunnan kanssa käytyjen haastatteluiden kautta. Tutkimuksessa kerättiin ensisijaisesti tietoa asiakkaiden reaktioista sosiaaliseen robottiin sekä liikunnanohjaukseen robotin vetämänä. Osallistuneissa asiakkaissa havaittiin sekä kasvaneen motivoituneisuuden että paikoittaisen ahdistuneisuuden merkkejä. Yhdessä asiakkaista havaittiin myös sellaista käyttäytymistä, jonka voidaan nähdä tukevan oletusta siitä, että sosiaaliset robotit voisivat menestyksekkäästi toimia välikätenä hoitajan ja autistisen asiakkaan välillä. Toteutetun tutkimuksen perusteella voidaan katsoa, että sosiaalisella robotilla Naolla on hyvä potentiaali toimia ohjaajan tukena autististen lasten ja nuorten erityisliikunnan ohjauksessa. Havainnoitujen reaktioiden osalta robotin ääni näyttäytyi eniten positiivista reaktioita aiheuttaneena ominaisuutena. Hyvästä vastaanotosta huolimatta tutkimuksessa nousi esille tarve sellaista pidempikestoista tutkimusta kohtaan, jossa tutkimusryhmä muodostettaisiin enemmän vahvuuksiltaan ja haasteiltaan samankaltaisista asiakkaista. Tulevissa tutkimuksissa tulisi myös taata jokaiselle osallistujalle mahdollisuus tutustua robottiin ennen varsinaisen kuntoutustoiminnan aloittamista.

Tallennettuna: