Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, miten lapsen toimijuus ilmenee varhaiskasvatuksen toiminta- ja opetussuunnitelmissa 1975-2016 välisenä aikana. Lisäksi tutkimuksen tavoitteena oli kuvata, miten lapsen toimijuus on muuttunut eri vuosikymmenten aikana toiminta- ja opetussuunnitelmissa. Tutkimuksen teoreettinen tausta koostuu varhaiskasvatuksen kontekstista sekä toimijuuden kuvaamisesta erityisesti lapsen toimijuuden näkökulmasta. Varhaiskasvatusta on tarkasteltu historiallisesti, yhteiskunnallisesti sekä ideologisesti päivähoitolain synnystä aina nykyhetkeen saakka. Tutkimus on toteutettu laadullisena tutkimuksena. Tutkimuksen aineistona ovat valtakunnalliset varhaiskasvatuksen toiminta- ja opetussuunnitelmat: Iloiset toimintatuokiot (1975), Alle kolmevuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma (1986), Kolme-viisivuotiaiden lasten päivähoidon toimintasuunnitelma (1988) sekä Varhaiskasvatus-suunnitelmat (2005) ja (2016). Aineisto analysoitiin teoriaohjaavaa sisällönanalyysia hyödyntäen.

Tutkimustulosten mukaan lapsen toimijuuden ilmeneminen varhaiskasvatuksen toiminta- ja opetussuunnitelmissa on muuttunut reilussa 40 vuodessa huomattavasti. Lapsen toimijuuden ilmenemiseen asiakirjoissa on vaikuttanut kunkin ajan yhteiskunnallinen ja historiallinen konteksti sekä vallitseva käsitys lapsista, lapsuudesta ja kasvatuksesta. Lapsen toimijuuden kehitystä toiminta- ja opetussuunnitelmissa kuvastaa kerroksellisuus sekä kaksi isompaa muutosvaihetta. Määrällisesti tarkasteltuna lapsen toimijuus käsitteenä esiintyy neljä kertaa uusimmassa Varhais-kasvatussuunnitelmassa (2016). Vanhemmissa asiakirjoissa toimijuus ei esiinny käsitteenä laisinkaan. Tutkimustulosten yhteiskunnallinen merkitys on nähdä lapsen toimijuuden sekä vallitsevan lapsi- ja lapsuuskäsityksen kehitys ja muutos vuosikymmenten aikana.

Varhaiskasvatuksen ensimmäisessä, vuoden 1975 toimintasuunnitelmassa lapsen toimijuus ei ilmene vielä laisinkaan. Reilussa kymmenessä vuodessa on tapahtunut kuitenkin muutosta ja 1980-luvun lopun toimintasuunnitelmissa lapsen toimijuus ilmenee jo jonkin verran. Toimintasuunnitelmissa on havaittavissa kiinnostusta samoihin aikoihin heränneeseen innostukseen lapsilähtöisestä kasvatuksesta. Vuonna 2005 julkaistussa varhaiskasvatussuunnitelmassa lapsen toimijuus ilmenee hieman moninaisemmin kuin 1980-luvun toimintasuunnitelmissa, mutta selkeää muutosta ei ole havaittavissa. Suurin muutos lapsen toimijuuden ilmenemisessä on tapahtunut vuoden 2016 Varhaiskasvatussuunnitelmassa, jossa lapsen toimijuus kulkee teemana koko opetussuunnitelman läpi. Varhaiskasvatussuunnitelmassa (2016) lapsi kuvataan aktiivisena toimijana, jolla on laajat mahdollisuudet osallistua ja vaikuttaa omassa yhteisössään. Tutkimustuloksia nykyiseen Varhaiskasvatussuunnitelmaan liittyen voidaan hyödyntää havainnollistamaan ja selkiyttämään, miten lapsen toimijuuden tulisi ilmetä tänä päivänä varhaiskasvatuksen eri osa-alueilla.