Tulevaisuuden kunnan menestystä määrittää kyky uudistua ja uudistaa toimintaa. Ranskalaiset ovat kehittäneen uuden, soveltamisalueesta riippumattomaksi väittämänsä aikomus-tieto -teorian. Tutkijat katsovat, että se kykenee vahvasti selittämään innovaatiota ja luovuutta. Englanninkielinen nimi ”concept-knowledge -theory” on lyhennetty suomenkieliseksi ilmaisuksi ”a-t-teoria”. Tutkimustehtäväksi avautui: ”Kuinka toimijat voivat kunnassa käyttää hyväksi a-t-teoriaa, jonka ytimenä generatiivinen designpäättely on?” Innovaatioiden tavoittelun voi katsoa olevan keskeisessä roolissa tulevaisuuden kunnassa. Tutkimus on rajattu kohdistumaan yhteen, a-t-teorian mukaiseen innovaatioita aikaansaavaan voimaan. Tuon voiman mekanismiluonne tulee tarkasteltavaksi viidellä tavalla: teorian mukaista päättelyprosessia koskevana selontekona, empiirisen analyysin kehyksenä, neljän otosyksikön yksityiskohtaisena analyysina, argumentointina johtamisen kausaalisista voimista innovaatioita aikaansaavan voiman edellytyksinä sekä artefaktina, jossa tutkimustulokset saavat ilmenemismuotonsa.

Tässä tutkimuksessa todellisuuskäsitys on realistinen. Sen mukaisesti kausaalinen voima on yleisesti toimijoiden päättelyn taustalla olemassa. Jotta toimija ymmärtäisi, mihin a-t-teoria on hyvä, on ensimmäisenä osatehtävänä tutkia, paljastuuko kunnassa tapahtuvasta innovaation tavoittelusta a-t-teorian tarkoittama generatiivinen voima. Tavoitteena on ymmärtää kunnassa tapahtunut todellinen uutta tavoitteleva päättely a-t-teorian näkökulmasta ja välittää tulos hyödynnettäväksi toimijoiden omassa uudistamistyössä. Kunta on erilaisia organisaatiota sisältävä alueellinen yhteisö. Tutkimus on merkittävä siksi, että se tuottaa organisaatioiden toimijoille keskeisen ajatusrakenteen yhdeksi työkaluksi uudistamispyrkimyksiin.

A-t-teorian lähtökohtana ovat kaksi keskenään epäsymmetristä tilaa: aikomustila ja tietotila. Päättelyn siirtyminen tilasta toiseen stimuloi ja laajentaa sekä tietoja että aikomuksia. Tutkimusmetodina on teorian ohjaama sisällönanalyysi. Siinä kategoriasysteemi perustuu a-t-päättelyn rakentaviin ilmiöihin ja johtamisen kausaalisiin voimiin. Ne kuuluvat a-t-mekanismin kanssa samalle todellisuuden alueelle aktuaalisten tapahtumien taustalla. Tutkimusaineistona on neljä tapausta Sastamalan perhepalveluverkoston kehittämistoiminnasta. Ne kuvaavat innovaatioita tavoitelleita, todellisia päättelyprosesseja. Tutkimuksen evidenssi syntyi abduktiivisen päättelyn kautta siten, että lähderakenteena oli rakennettu kategoriasysteemi ja kohderakenteena oli empiirinen aineisto eli tapausten videoista ja äänitteistä litteroitu teksti. Tästä asetelmasta syntyy retroduktio, jossa teoria koskee reaalisen alueen kausaalista mekanismia ja kykenee paljastamaan innovaatioita tavoitelleen päättelytapahtuman taustalla vaikuttavan voiman. Tutkimuksella ei pyritä tuottamaan empiiristä yleistystä uutta tavoittelevasta päättelystä suomalaisissa kunnissa. Tutkimustulosten teoreettinen yleistäminen otosten nojalla antaa kuitenkin eri toimijoille mahdollisuuden ymmärtää päättelyn mekanismeja ja soveltaa tuota ymmärrystä omassa tilanteessaan.

Kaikissa otosyksiköissä paljastui toimijoiden aikomustila (a) ja tietotila (t). Alkulausumasta etenevä päättely sisälsi eri järjestyksessä toistuen aina samat neljä generatiivisen mekanismin operaatiotyyppiä. Aikomustilan graafisesti esitetty hierarkia syntyi yhdessä otosyksikössä suoraan artefakteja käyttäen toimijoiden päättelyssä. Muissa hierarkia rakentui analyysin edetessä tutkijan työnä. Johtamisen kausaaliset voimat tukivat päättelyprosesseja kaikissa tapauksissa. Esimiehet olivat tunnistaneet tarpeen uudistaa suorituksia. Niiden määrittäminen edellytti yhteistyötä. Generatiivisuudelle on otollista samanaikainen alkulausumien tiheys ja jakautunut tietorakenne. Toimijat avasivatkin helposti tiheät alkulausumat ilman tietoa a-t-teoriasta. Tiheää alkulausumaa täsmentävään ominaisuuksien sarjaan voi sanamuotoa muuttamatta lisätä uusia elementtejä. Tietorakenteen jakautumisen asteen kasvaessa päättely stimuloituu ja tiheä aikomus alkaa saada lisää uusia ominaisuuksia. Mikä tahansa tietorakenteen yksityiskohta voi jalostua ainakin yhden tähän ominaisuuksien sarjaan kuuluvan ehdon avulla. Tämä tärkeä generatiivisuuden muoto paljastui toistuvasti otosyksiköissä. Yhteisessä päättelyssä yhden henkilön tietoihin perustuva elementti alkulausumaa spesifioivien ominaisuuksien sarjassa jalosti toistuvasti toisen henkilön tietoja. Aikomus- ja tietotilojen välinen vuorovaikutteinen päättely eteni kohti yhteistä innovaatiota.

Tulokset osoittavat, että johtamisvoimien on ensin aktivoiduttava luomaan edellytykset a-t-mekanismin laukaisemiselle. Sitten designpäättelyn generatiivinen mekanismi alkaa tukea johtamisvoimia. Kun tuntemattomuus on saatu poistetuksi ja uusi määritellyksi, a-t-mekanismi lakkaa. Johtamisen voimat toteuttavat spesifioidun ja päteväksi osoitetun aikomuksen ja jäsentävät vallitsevan uuteen nähden johdonmukaiseksi. Tuntemattomuuden poistuminen ei välttämättä johda toteutukseen. Johtopäätöksenä on, että päättelyprosessin alussa tärkeä hallintatehtävä on huolehtia muutamasta ehdosta. Tietorakenteen jakautumisehdon on täytyttävä. Päättelyn lähtökohdaksi on koottava erilaisista tiedoista koostuva rakenne niin, että toimijat voivat muotoilla relevantin, tuntemattomuutta sisältävän, vallitsevista tiedoista irti olevan ja halutun alkulausuman. Päättelyn edetessä on tärkeätä mobilisoida prosessiin uusia ja etäisiäkin tietosaarekkeita. Ne voivat osoittautua tärkeiksi innovatiivisten ominaisuuksien lähteiksi. Hallintaan kuuluu myös johtamisen kausaalisten voimien aktivoiminen, jotta ehdolliset olosuhteet tukevat a-t-mekanismia. Sen ytimessä on lohkominen, uusien ominaisuuksien sekä vaihtoehtojen esille saaminen. Hallinnasta vastaavan on tarpeen arvioida yksityiskohtaisuusasteen riittävyyttä sekä ominaisuuksien johdonmukaisuutta ja pätevyyttä. On päätettävä, minkä aikomuspuun haaran kautta lähdetään etenemään ja minkä ei. Päättelyn lähetessä loppuaan a-t-mekanismin vaikutus alkaa heiketä ja tavoitetun uuden toteuttaminen tuleekin riippuvaiseksi johtamisvoimien aktiivisuudesta.