Lapsuusiän leukemia on lasten yleisin pahanlaatuinen sairaus, mutta sen syytekijöitä tunnetaan huonosti. Lapsuusiän leukemian riskitekijöitä tiedetään olevan suuret annokset ionisoivaa säteilyä, eräät geneettiset poikkeavuudet, miessukupuoli sekä korkea syntymäpaino. On ehdotettu, että leukemian puhkeamisen taustalla on infektioihin liittyvä mekanismi. Tähän liittyen on esitetty kaksi hypoteesia, joiden mukaan lapsuusiän leukemia voisi johtua elimistön harvinaisesta puolustusreaktiosta.

Viivästynyt infektio -hypoteesin mukaan taustalla on yksi tai useampi bakteeri- tai virusinfektio. Väestön sekoittuminen -hypoteesissa oletuksena on taustalla oleva tietty virus, joka tulee aiemmin siltä eristyksissä olleeseen väestöön epätavallisen väestön sekoittumisen kautta. Hypoteeseja tukeva tutkimustieto ei ole ollut täysin johdonmukaista.

Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia muuttamisen yhteyttä leukemian riskiin alle 15-vuotiailla lapsilla. Muuttotietoja käytettiin kuvaamaan yksilötasolla väestön sekoittumista. Tutkimus toteutettiin väestöpohjaisena tapaus-verrokkitutkimuksena, jonka aineistona käytettiin rekisteritietoja. Tapauksia (n = 1093) olivat kaikki Suomessa vuosina 1990–2010 leukemiaan sairastuneet <15-vuotiaat, jotka identifioitiin Syöpärekisteristä. Jokaiselle tapaukselle valittiin Väestörekisterikeskuksesta satunnaisesti kolme iän ja sukupuolen mukaan kaltaistettua verrokkia (n = 3279).

Väestörekisterikeskuksesta kerättyjä muuttohistoriatietoja tarkasteltiin eri näkökulmista: muuttoja yhteensä, muuttoja toiseen kuntaan, muuttoja väestömäärältään suurempaan kuntaan sekä muuttoja muuttointensiteetiltään erilaiseen kuntaan. Tilastollinen tarkastelu lapsuusiän leukemian riskin ja muuttojen välisen yhteyden arvioimiseksi tehtiin ehdollisen logistisen regression avulla.

Johdonmukaista yhteyttä muuttojen ja leukemiariskin välillä ei havaittu. Muutot yhteensä olivat ei-tilastollisesti yhteydessä lapsuusiän leukemian pienentyneeseen riskiin <15-vuotiailla sekä nuorimmissa ikäryhmissä. Muutoissa toiseen kuntaan, suurempaan tai muuttointensiteetiltään erilaiseen kuntaan ei havaittu johdonmukaisesti suurentunutta tai pienentynyttä leukemian riskiä. Tulokset eivät tue väestön sekoittuminen -hypoteesia.

Jatkossa lapsuusiän leukemian infektioetiologian tutkimus on edelleen tarpeellista. Epäsuorien muuttujien asemesta voisi olla hyödyllistä käyttää esimerkiksi suoria infektioaltistumista tai/ja sairastumista kuvaavia muuttujia, kuten biologisia markkereita tai hoitokäyntejä terveydenhuollossa.