Käsittelen tutkielmassani Aku Ankka -sarjakuvalehden käännöskielelle ominaisia piirteitä ja niiden alkuperää. Selvitän vertailevan tekstianalyysin keinoin, millä tavoin lehdessä julkaistut suomennokset poikkeavat lähtöteksteistä, ja pohdin havaintojeni pohjalta, millaiset mekanismit kohdetekstiä mukauttavien käytäntöjen taustalla vaikuttavat.

Taustoitan tutkimustani esittelemällä sarjakuvakääntämisen erityispiirteitä ja käytäntöjä sekä tutkimusaineistooni monin tavoin rinnastuvassa käännetyssä lastenkirjallisuudessa yleisiä adaptaatiota hyödyntäviä toimintatapoja. Teoreettisena viitekehyksenä käytän Georges L. Bastinin, Göte Klingbergin ja Zohar Shavitin adaptaatiotutkimusta ja havaintojeni erittelyn apuvälineenä Andrew Chestermanin esittämää Richard Dawkinsin kehittämään memetiikan käsitteeseen pohjautuvaa analyysimallia.

Muodostan aiempien tutkimusten sekä ei-tieteellisten sarjakuva-alan lähteiden pohjalta kuvan Aku Ankan kielen ominaispiirteistä, ja sitä kautta Aku Ankan kielen taustalla vaikuttavista ajatuksista, tai meemeistä, ja tutkin vertailevan tekstianalyysin avulla, missä määrin piirteet pohjautuvat lähtötekstiin ja missä määrin adaptaatioprosesseihin.

Havaintojeni pohjalta on selvää, että adaptaatiolla on merkittävä rooli Aku Ankalle tunnusomaisen kielenkäytön synnyssä. Lehden lukijoille tutut piirteet, kuten allitteraation runsas käyttö, erikoinen sanasto, korostuneen idiomaattinen kieli ja viittaukset kulttuurisiin ilmiöihin, ovat pitkälti adaptaatioprosessien tulosta. Toisaalta adaptaatiota hyödynnetään myös epätoivottujen, kuten loukkaavien tai lapsilukijalle epäsopivaksi katsottujen ainesten häivyttämisessä. Siinä, missä lapsilukijaa silmällä pitäen tehty adaptaatio yleisesti keskittyy juuri vieraannuttavien elementtien karsimiseen ja sensuuriin, perustuu Aku Ankan adaptaatio pääosin vieraannuttavien elementtien lisäämiseen. Huomionarvoista on myös se, että lähtötekstit tuottava kustantamo rohkaisee julkaisijoita muokkaamaan kohdetekstejä.

Analyysini mukaan Aku Ankan adaptaatioprosesseja motivoivat pitkälti kaupalliset tarkoitusperät, eli niiden tarkoituksena on edistää lehden haluttavuutta paitsi viihteellisestä myös kasvatuksellisesta näkökulmasta. Koska myytävän tuotteen tärkeimmiksi ominaisuuksiksi on nostettu huumori ja rikas kielenkäyttö, pyritään niiden osuutta lisäämään käännös- ja toimitustyössä, missä onkin tutkimukseni perusteella onnistuttu.