Tässä työssä tutkitaan obstruktiivisesta uniapneasta kärsivien lasten sykevälivaihtelua aika- ja taajuustasossa kesällä 2016 kehitetyllä analyysisovelluksella. Sovellus on kehitetty käyttäen R-ohjelmointiympäristöä, minkä ansiosta sovellus on käytettävissä ilmaiseksi osoitteessa http://annahakala.shinyapps.io/HRVdata. Sovellukseen tutustumista varten ohjelmaan on upotettu testidataa, jolle analyysin voi suorittaa. Tässä työssä opastetaan sovelluksen käytössä.

Kehitettyä sovellusta käytetään tässä työssä Lasten kuorsaus -tutkimuksessa saadun EKG-aineiston analyysiin. Tutkimuskohteena oli obstruktiivisesta uniapneasta kärsivät lapset sekä heidän terveet verrokkinsa. Tarkoituksena oli selvittää, aiheuttaako obstruktiivinen uniapnea muutoksia lasten sykevälivaihteluun, joka kuvaa autonomisen hermoston tonusta.

Tutkimuksessa verrattiin uniapneasta kärsivien lasten normaalin unen aikaista sykevälivaihtelun parametreja N2- ja REM-univaiheissa verrokkien vastaaviin arvoihin. Lisäksi tutkittiin, eroaako uniapneasta kärsivien lasten N2-vaiheen hypopnean aikaiset näytteet heidän normaalin N2-unen näytteistä.

Analyysien perusteella uniapneasta kärsivien lasten tunnistaminen verrokeista ei ole mahdollista normaalin unen aikana. Tämä viittaa myös siihen, ettei uniapnea ole aiheuttanut pysyvää haittaa autonomisen hermoston säätelyyn. Hypopneakohtaukset puolestaan olivat erotettavissa normaalista unijaksosta LF-tehon (3173 vs. 489, p = 0,012) sekä LF/HF-suhteen (1,55 vs. 0,34, p = 0,004) perusteella. Muiden parametrien osalta ero ei ollut tilastollisesti merkitsevä.

Tulosten perusteella voidaan päätellä, ettei uniapnea aiheuta lapsille pysyvää haittaa autonomiseen hermostoon, vaan apnea- ja hypopneakohtausten estäminen normalisoi sykevälivaihtelun. Uniapnean aikainen tunnistaminen on tärkeää, sillä oireet kuten hidastunut kasvu ja kognitiiviset häiriöt korjaantuvat unen aikaisen hengityksen normalisoinnilla.

Tutkimuksessa huomattiin myös, että lapsilla unen aikainen LF/HF-suhteen vaihtelu noudattaa samaa kaavaa kuin aikuisilla: N2-vaiheen unessa suhde on pienentynyt, kun taas REM-vaiheessa suhde on lähes sama kuin hereillä ollessa. Suuremmalla potilasjoukolla olisi myös mahdollista asettaa viitearvot lasten unen aikaiselle sykevälivaihtelulle, sekä diagnostiset kriteerit lasten uniapnealle sykevälivaihtelun perusteella. Jatkotutkimusta siis aiheesta tarvitaan.

Tämän opinnäytteen alkuperäisyys on tarkastettu Turnitin OriginalityCheck-ohjelmalla Tampereen yliopiston laatujärjestelmän mukaisesti.