Tarkastelen pro gradu -tutkielmassani saksan opettajien identiteettiä sekä ympäröivän yhteiskunnan ja kulttuurin vaikutusta näiden opettajien ammatilliseen identiteetin kehitykseen. Identiteetille on modernissa maailmassa annettu hyvin erilaisia selityksiä. Tässä työssä identiteetti ymmärretään sosiaalikonstruktionistisen käsityksen valossa alati muuttuvana, ympäristön vaikutuksen alaisena ja dynaamisena. Pro gradu -tutkielmani on luonteeltaan ekploratiivinen tapaustutkimus. Selvitän siinä kolmen suomalaisen ja kolmen australialaisen saksan opettajan näkemystä itsestään. Tutkimuksessa haastattelin kuutta kokenutta naisopettajaa. Tutkimusmetodina toimi puoliavoin haastattelu.

Tutkimuksen teoriaosassa käsittelen identiteetin määritelmää, esittelen modernin ja postmodernin identiteetin käsitteet sekä opettajan identiteetin kehityskaaren. Lisäksi perehdytään suomalaiseen ja australialaiseen koulu- ja opetuskontekstiin, vieraiden kielien - erityisesti saksan - paikkaan aineiden kartalla, opettajaksi opiskeluun, opettajien työn arkeen, kielten oppimisen mahdollisuuksiin sekä kielten opetuksen uusiin tuuliin.

Tutkimuksen empiirisessä osassa esittelen kuuden opettajan haastattelujen tulokset. Esittelen australialaisten ja suomalaisten saksan opettajien näkemyksiä itsestään ja työstään. Pohdin näkemyksien yhtäläisyyksiä ja eroja sekä vertaan australialaisia ja suomalaisia näkemyksiä keskenään huomioiden erilaiset opetuskontekstit. Opettajien haastatteluista poimitut lainaukset havainnollistavat kulttuurin ja yhteiskunnan heijastumista opettajan työhön, työn vaikeuksia ja onnistumisia sekä opiskelun vaikutusta opettajan identiteetin kehitykseen ja jokapäiväiseen työhön. Otteet kuvaavat myös opettajien haaveita ja näkemystä oman työnsä merkityksestä.

Tulosten analysointi osoittaa, että suomalainen ja australialainen saksan opettajan identiteetti on erilaisista ja monesti vaikeistakin konteksteista huolimatta pitkälti samankaltainen. Tämä on sikäli merkittävää, että arvioin ennen tutkimusta opettajien näkevän itsensä varsin erilailla. Oletin myös opintojen pituuden ja intensiivisyyden erojen vaikuttavan oman työn arvostukseen ja identiteetitin. Tutkimukeni kuitenkin osoittaa, että opintojen pituudella ei näytä olevan opettajan identiteettiin tai sen kehitykseen suurta merkitystä. Itse asiassa opettajat tuskin mainitsivat haastatteluissaan opintoja tai niiden merkitystä työssään. Opintojen ja harjoittelun sijaan he painottivat oman uran alkua ja työssä oppimisen tärkeyttä sekä autenttisten kulttuuristen kohtaamisten ja kokemusten merkitystä omassa työssään ja sen miellekkyydessä. Yhteistä opettajille oli myös pitkän tähtäimen suunnitelma ja haave olla osana kasvattamassa lapsista ja nuorista kielen opiskelijoista kieltä ja toisia kulttuureja arvostavia ja taivavia maailmankansalaisia.