Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, millaisia vaikutuksia ratsastusterapialla on autisteille. Tavoitteeseen peilaten työn tutkimuskysymyksenä oli: millaisia vaikutuksia ratsastusterapialla on autisteille? Opinnäytteen toimeksiantajana toimi Autismisäätiö.

Opinnäyte toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena. Opinnäytteeseen valikoitui kymmenen englanninkielistä julkaisua, joiden avulla vastattiin työn tutkimuskysymykseen. Aineistosta yhdeksän oli tieteellisiä tutkimuksia ja yksi puolestaan systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi. Aineistot analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä.

Kirjallisuuskatsauksen tulokset olivat laaja-alaisia ja ne jaettiin analyysin perusteella psykososiaalisiin ja fyysisiin vaikutuksiin. Ratsastusterapian psykososiaalisia vaikutuksia olivat myönteiset muutokset sosiaalisissa ja kommunikaatiotaidoissa, sopimattomassa puheessa, yliherkkyydessä, ärtyneisyydessä, sanattomassa viestinnässä, stereotypioissa, autismin oireissa, käytöksessä, tyypillisessä käytöksessä, kognitiivisissa taidoissa, aikakäsityksessä, eläinten kohtaamisessa, itsesäätelyssä, hyperaktiivisuudessa, kielellisissä taidoissa, rauhallisuudessa ja ympäristön käsittämisessä. Fyysisiä muutoksia olivat motorinen kehitys, motoristen taitojen kehittyminen, lihasten vahvistuminen ja niiden rentoutumiskyvyn parantuminen, tasapainon ja ryhdin kehittyminen, visuomotoristen taitojen kehittyminen, letargian helpottuminen ja kehon koordinaation kehittyminen.

Tutkimusten tulosten perusteella ratsastusterapia on tehokas ja kannattava kuntoutusmuoto niille henkilöille, joilla on autismikirjon häiriö. Se voi toimia myös osana kuntoutussuunnitelmaa. Kotimaisia tutkimuksia olisi suotavaa tehdä jatkossa enemmän. Lisäksi tutkimukset voisivat keskittyä ratsastusterapian pitkäaikaisten vaikutusten seurantaan. Myös aikuisiin keskittyvää tutkimusta voisi lisätä.