Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli tutkia vaihtoehtoisia polttoaineita, niiden käytön vaikutuksista ympäristöön ja mahdollisia vaikutuksia rahtikustannuksiin. Euroopan unioni uudisti rikkidirektiiviä vuonna 2015, jolloin polttoaineiden rikkipitoisuuden enimmäismäärää kiristettiin. Vuonna 2020 rajoja kiristettiin lisää. Opinnäytetyössä tutkittiin tekohetkellä eniten käytössä olevia vaihtoehtoisia polttoaineita ja muita vaihtoehtoja merenkulun rikkipitoisuusrajojen noudattamiseksi.

Tutkimusmenetelmäksi tähän opinnäytetyöhön valikoitui laadullinen menetelmä. Laadullisen tutkimuksen tavoitteena on ymmärtää käsiteltävä ongelma ja vastata kysymykseen ”Mistä on kyse?” Tässä tutkimuksessa halutaan ymmärtää suomalaisten varustamoiden suhdetta tulevaisuuden polttoaineisiin ja niiden vaikutuksiin. Tutkimusmenetelmäksi valikoituivat aiheeseen liittyvät dokumentit ja teemakysely. Kysely mahdollisti tiedon saamisen suoraan varustamoilta. Kyselyyn vastasi eri kokoisia suomalaisia varustamoita.

Tutkimuksessa selvisi, että merenkulun päästöjä vähentämällä ympäristöön ja ihmisten terveyteen kohdistuvat ongelmat vähenisivät. Vaikutuksia rahtihintoihin oli havaittavissa polttoaineiden eri rikkipitoisuuksien välillä. Mitä tiukempi raja oli, sen enemmän hinnassa havaittiin muutosta. Kuitenkaan kyselyn vastausten perusteella suomalaisissa varustamoissa ei ole havaittu muutoksia rahtihinnoissa. Kyselystä saatujen tietojen perusteella voitiin todeta suomalaisten varustamoiden olevan kiinnostuneita vähentämään merenkulusta aiheutuvia päästöjä omilla polttoainevalinnoillaan. Osalla varustamoista vähärikkisten vaihtoehtojen käyttö ei kuitenkaan ole vielä taloudellisesti kannattavaa, mutta kiinnostusta muutoksen tekemiseen löytyi.