Tässä opinnäytetyössä tutkittiin alle 25-vuotiaiden työnhakijoiden kokemuksia työelämäkokeiluun sisältyvästä ohjauksesta ja valmennuksesta. Miten nuoret kokevat työelämäkokeiluun sisältyvän ohjauksen ja valmennuksen? Millaista ohjausta nuoret itse toivoisivat?

Osana pääministeri Juha Sipilän hallitusohjelmaa toteutettiin vuosina 2017–2018 työllisyys- ja yrityspalvelujen alueellisia kokeiluja, joiden tavoitteena oli mm. selvittää työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta kuntien vastuulle. Alueellisiin kokeiluihin valittiin viisi aluetta. Kahdella kokeilualueella (Kuopiossa ja Porissa) kuntouttava työtoiminta korvattiin työelämäkokeilu -nimisellä palvelulla, ja siihen sisällytettiin lakisääteinen ohjaus tai valmennus velvoite.

Opinnäytetyön tutkimus on luonteeltaan kvalitatiivinen. Aineistonkeruu toteutettiin vuonna 2018 teemahaastattelulla. Tutkimushaastatteluun osallistuneet nuoret olivat iältään 19–25vuotiaita. Osa nuorista oli työttömiä ja osa vielä edelleen työelämäkokeilussa. Aineisto analyysimenetelmänä käytettiin sisällönanalyysiä. Opinnäytetyön runkona oli ohjauksen teoreettinen viitekehys, painottuen erityisesti yksilön toimijuutta tukevaan ohjaukseen.

Opinnäytetyön tutkimuksen keskeinen tulos oli, että työelämäkokeilussa yksilöohjaus ja työvalmennus vahvistavat nuorten toimijuutta. Ohjausympäristönä työtoiminnan ja ohjauksen yhdistäminen toimii nuorten mielestä hyvin. Toimijuuden vahvistumisen myötä nuoret näkevät elämäntilanteessaan eteenpäin menemisen vaihtoehtoja, suunnittelevat tulevaisuuttaan, sekä tekevät elämäänsä liittyviä päätöksiä ja valintoja. Osa nuorista koki, että ilman ohjausta ja valmennusta heidän tilanteensa ei olisi muuttunut.

Työelämäkokeilussa toimijuutta vahvistavat elementit syntyivät osallisuudesta, tavoitteiden asettelusta, nuoren yksilöllisestä tilanteen huomioimisesta, ohjausprosessista, sekä ohjaussuhteesta.