Kiertotalous, jonka keskiössä on jo tuotettujen materiaalien hyödyntäminen ennen uusien raaka-aineiden käyttöönottoa, on nostettu entistä useammin esille viime vuosien aikana. Juha Sipilän hallitus on määritellyt tavoitteen, jonka mukaan Suomi nousee bio- ja kiertotalouden edelläkävijäksi vuoteen 2025 mennessä. Biopolttoainetta käyttävän voimalaitoksen lentotuhkan sisältämien ravinteiden hyödyntäminen lannoitteessa on erinomainen kiertotalouden esimerkki, jossa käytetään jo tuotettuja materiaaleja ja sitä kautta vähennetään neitseellisten raaka-aineiden käyttöönottoa.

Jotta lentotuhkaa voidaan hyödyntää osana lannoitetta, täytyy sekä voimalaitoksella käytettävän raaka-aineen että tuhkan kemiallisten ominaisuuksien vastata lainsäädännön määrityksiä. Tässä raportissa esitetään lannoitelainsäädännön asettamia vaatimuksia tuhkaa hyödyntävälle lannoitteelle, esitetään lentotuhkan ominaisuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä sekä selvitetään kierrätyslannoitteiden tuomia haasteita ja mahdollisuuksia.

Tämä julkaisu tehtiin osana Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulun (Xamk) hallinnoiman hankkeen Erotustekniikan tutkimuskeskus – ET selvitys- ja kehitystyötä. Hankkeessa Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoululla työskentelivät projektipäällikkö, DI Anne Gango, tutkimus-insinööri, DI Eveliina Kuokkanen ja laboratoriomekaanikko Esa Huuhtanen. Osatoteuttajana toimi Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy, jossa hankkeessa työskenteli projektipäällikkö Jari Järvinen. Hanke sai rahoitusta Euroopan aluekehitysrahastolta (EAKR 2014–2020) sekä Kotkan-Haminan seudun kehittämisyhtiö Cursor Oy:ltä. Hanke toteutettiin ajalla 1.6.2016–31.7.2018.

Hanketyön etenemistä ohjasi ja valvoi ohjausryhmä, johon kuuluivat toimitusjohtaja Hannu Tukiainen Ecolan Oy:stä, vs. aluekehitysjohtaja Riitta Kallström Kymenlaakson Liitosta, toimitusjohtaja Jari Hämäläinen Kotkan Konepaja Oy:stä, ohjelmapäällikkö Sauli Kivikunnas Cursor Oy:stä, palvelujohtaja Jouni Eho Cursor Oy:stä, toimitusjohtaja Jari Järvinen BioA Oy:stä (aiemmin projektipäällikkö Cursor Oy:stä), tutkimusjohtaja Lasse Pulkkinen Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta, painoalapäällikkö Juhani Talvela Kymenlaakson Ammattikorkeakoulusta ja projektipäällikkö Anne Gango Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulusta.

Tekijät kiittävät hankkeen rahoittajia kehittämistyön mahdollistamisesta sekä hankkeen ohjausryhmän jäseniä ja hankkeeseen osallistuneita yrityksiä erittäin aktiivisesta osallistumisesta hanketyöhön. Kiitämme myös Lappeenrannan teknillisen yliopiston laboratorioteknikkoa Toni Väkipartaa julkaisussa olevista SEM-kuvista ja niiden yhteydessä tehdyistä EDS-analyyseistä.