Opinnäytetyön aiheena oli työhyvinvoinnin kehittäminen Pieksämäen kaupungin siivouspalveluissa. Työssä tutkittiin työhyvinvoinnin nykytilaa. Tavoitteena oli selvittää työhyvinvoinnin kehitystarpeet, ja luoda niiden pohjalta hyvinvointia edistävä kehittämissuunnitelma. Lähestymistapana oli kehittävä tapaustutkimus. Tarkoituksena oli tuottaa kehittämisehdotusten pohjalta siivouspalvelujen hyvinvointi- ja koulutusohjelma vuosille 2017–2019.

Työssä käytettiin useita eri menetelmiä. Kehittämissuunnitelma tehtiin mukaillen Yrjö Engeströmin kehittävän työn tutkimuksen menetelmää. Kehittämistarpeita kartoitettiin koulutus- ja hyvinvointikyselyllä, joka lähetettiin sähköisesti henkilöstölle. Työkykyindeksilomake lähetettiin postitse kaikille siivouspalvelujen työntekijöille. Työterveyden kanssa sovittiin työterveystarkastuksista. Työkykyindeksikyselyistä ja terveystarkastuksista saatiin yhteenveto ja kehittämisehdotuksia työkyvyn näkökulmasta. Työnantaja lähetti sähköisen työtyytyväisyyskyselyn koko kaupungin henkilöstölle. Tulokset olivat samankaltaiset kuin muissa kyselyissä ja vahvistivat koulutus- ja hyvinvointikyselyn tuloksia. Lopullinen työhyvinvointisuunnitelma tehtiin Työturvallisuuskeskuksen työhyvinvoinnin portaat -menetelmällä. Siivouspalvelujen hyvinvointi- ja koulutusohjelma tehtiin yhteistyössä henkilöstön kanssa.

Tärkeimmät työhyvinvoinnin kehittämistarpeet siivouspalveluissa huomioidaan hyvinvointi- ja koulutusohjelmassa. Kyselyistä ilmenee tarve fyysisen aktiivisuuden lisäämiseen. Työpäivän aikana on puutteita taukoliikunnassa ja palautumisessa. Lepo ja stressinhallinta ovat kehittämiskohteita. Hyvinvointianalyysit antavat lisätietoa fyysisestä ja psyykkisestä hyvinvoinnista: stressistä, palautumisesta ja liikkumisesta. Analyysien avulla henkilöstöä kannustetaan aloittamaan muutoksia omassa toiminnassa hyvinvoinnin kehittämiseksi. Työikäisten hyvä ravitsemus ja ateriarytmi huomioidaan koulutuksessa. Ammatillista lisäkoulutusta tarvitaan vedettömän siivouksen ja ergonomian osalta. Vuorovaikutustaidot ja oman temperamentin tunnistaminen auttavat asiakaspalvelussa, sekä työtoverin kohtaamisessa. Oman työn suunnittelu, ja itsensä johtamisen taidot ovat työntekijälle työssä jaksamisen työkaluja.

Työntekijät saatiin hyvin sitoutettua työhyvinvoinnin kehittämiseen työhyvinvoinnin portaat -menetelmällä. Monipuolinen, mielenkiintoinen ja henkilöstön tarpeista tuotettu koulutusohjelma lisää työhyvinvointia. Työnantaja hyötyy onnistuneen kehittämishankkeen tuloksista.