Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää sitä, kuinka vankilassa olevat isät kokevat oman isyytensä vankilassa ollessaan ja millä tavoin he toteuttavat isänä olemista rajatusta ympäristöstä käsin. Tutkimuksessa tuodaan esiin nimenomaan vanki-isien oma ääni ja kokemus aiheesta. Tutkimuksessa tarkastelun kohteena on myös vanki-isien kokemus omasta mieheydestä sekä heidän isä-lapsisuhteidensa tilanne ja kehitys vankilatuomio huomioon ottaen. Työn aihe on tärkeä, koska nykykulttuurissa on alettu ymmärtää isän merkitystä lapselle yhtä tärkeänä kuin äidinkin ja huomioimaan myös lapsen oikeus molempiin vanhempiinsa.

Tutkimus toteutettiin suljetussa vankilassa ja se tarjosikin näin ollen uudenlaisen ympäristön aiheen tutkimiselle. Opinnäytetyön yhteistyökumppaneina toimi Mikkelin vankila ja Viola – väkivallasta vapaaksi ry:n Miesten Asema. Opinnäytetyössä teoreettinen viitekehys koostuu isyydestä, vanki-isyydestä, mieheydestä ja isä-lapsisuhteesta. Lisäksi on luonnollista esittää tietoa vankilan perhetyöstä ja sitä ohjaavasta lainsäädännöstä sekä konkreettisista menetelmistä, joilla vanki-isien yhteydenpitoa vankilan ulkopuolelle pyritään edistämään. Tutkimus toteutettiin kesällä 2016 Mikkelin vankilassa. Tutkimusmenetelmäksi valikoitui laadullinen eli kvalitatiivinen tutkimusote ja aineistonkeruutavaksi valikoituivat puolistrukturoidut haastattelut, joihin osallistui neljä isää.

Tutkimus tuloksineen osoitti, että vanki-isien mielestä vankila on heikentänyt heidän mahdollisuuksiaan olla isiä ainakin jollain tasolla. He kokevat, että yhteydenpito on haastavaa ja rajallista. Tulokset toivat esille myös sen, ettei vankila-aika ole kuitenkaan muuttanut heidän omaa ajattelumaailmaansa isänä olemisesta vaan juurikin isyyden toteuttaminen on muuttunut. Positiivisena asiana tuloksista nousi esille se, että isyys koetaan voimavarana ja ilon aiheena vankilan arjessa ja vanki-isien katse on tulevaisuuteen päin. Tutkimus osoitti lisäksi sen, ettei isien kokema mieheys ole juurikaan muuttunut vankilassaoloaikana. Isälapsisuhteen koetaan vaikeutuneen vankilan johdosta kuitenkin omaten ajatukset ja luoton siihen, että suhdetta on mahdollisuus parantaa vankilasta vapauduttuaan. Suljetun vankilan tarjoamiin isyyden tukikeinoihin oltiin melko tyytymättömiä ja vierailu- sekä puheluajat koetaan riittämättömiksi.