Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli suorittaa kuntotutkimus ja korjaustapaehdotus Kristiinankaupungissa sijaitsevalle, vuonna 1925 valmistuneelle hirsirunkoiselle rakennukselle. Kohteelle ei ole tehty peruskorjausta koko elinkaarensa aikana. Kuntotutkimusmenetelminä käytettiin aistinvaraisia havaintoja, pienimuotoisia rakenneavauksia, sekä kosteusmittauksia. Korjaustapaehdotuksen keskeisin tarkoitus on säilyttää rakennus mahdollisimman alkuperäisenä, kuitenkin energiatehokkuutta parantaen. Rakennuksen merkittävimmiksi vaurioalueiksi osoittautui yläpohjarakenne, joka on altistunut sade- ja sulamisvesille epätiiviiden vesikaton läpivientien vuoksi. Lisäksi alapohjarakenne on yhden huoneen alueelta osittain lahonnut yläpohjan läpi vuotaneiden sade- ja sulamisvesien takia. Kosteusmittausten ja aistinvaraisten havaintojen perusteella hirsirunko todettiin kuivaksi ja hyvin säilyneeksi. Myös muut rakennuksen puuosat olivat hyväkuntoisia yksittäisiä vaurioalueita ja edellä mainittuja vikoja lukuun ottamatta.