Ergonomia on tekniikan ja toiminnan sovittamista ihmiselle. Sen ensisijainen tarkoitus on vähentää työstä aiheutuvaa kuormitusta tuki- ja liikuntaelimistölle. Suuhygienistin työ on fyysisesti kuormittavaa ja nämä fyysisen kuormituksen tekijät tulisi tiedostaa, jotta niitä voi ennaltaehkäistä. Suuhygienistin ergonomian toiminnallisilla ratkaisuilla työssä on tarkoitus vähentää fyysistä kuormitusta. Tämän työn tarkoituksena on selvittää miten ergonomiaa kevennetään toiminnallisilla ratkaisuilla suuhygienistin työssä. Toiminnallisen opinnäytetyön tiedonhankinnan menetelmänä oli sovellettu systemaattinen kirjallisuuskatsaus. Opinnäytetyön tutkimusaineisto haettiin terveysalan kansainvälisistä sekä suomenkielisistä tietokannoista. Aineisto lajiteltiin neljään eri osa-alueeseen, jotka olivat: työympäristötekijät, työvälineet, työasento sekä työtavat. Tulokset keskittyvät fyysiseen ergonomiaan. Suuhygienistin fyysistä ergonomiaa voidaan tulosten mukaan keventää sormituen, luppien sekä satulatuolin käytöllä. Tuloksissa nousi esille miten työssä käytettävät instrumentit, melu, valaistus ja työn tauotus vaikuttavat suuhygienistin ergonomiaan. Tulokset osoittivat, että edellä mainitut toiminnalliset ratkaisut tulisi sisäistää jo suuhygienistin koulutusvaiheessa. Ergonomian kehittäminen ja ylläpitäminen on työntekijän ja työnantajan yhteinen asia. Tarvittaessa tulee tehdä yhteistyötä työterveyshuollon kanssa, jotta fyysisen kuormituksen riskitekijät saadaan kartoitettua mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Niin Suomenkielisiä kuin kansainvälisiäkin tutkimuksia tarvitaan lisää, jotta fyysistä työkuormaa suuhygienistin työssä saataisiin kevennettyä.