Työpaikkakiusaaminen on yleinen ongelma nykypäivän työyhteisöissä. Kiusatuksi tuleminen on vakava kriisitilanne ja se vaikuttaa moneen eri hyvinvoinnin osa-alueeseen negatiivisesti. Se ei ole pelkästään kiusatun ongelma, vaan tilanne heijastuu koko työyhteisön toimivuuteen ja työpaikan vallitsevaan ilmapiiriin. Kaikilla tulisi olla oikeus käydä töissä ilman pelkoa kiusaajan uhriksi joutumisesta.

Opinnäytetyömme tarkoitus oli suorittaa kyselytutkimus työpaikkakiusaamisesta ja sen ilmenemismuodoista yhdessä Varsinaissuomalaisessa kotihoidonyksikössä. Tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajalle tietoa työpaikkakiusaamisen ilmenemisestä ja löytää keinoja, jotka tukevat sen vähenemistä työyhteisössä.

Kyselytutkimuksemme aineisto kerättiin huhtikuussa 2020 sähköisellä webropol-lomakkeella. Tutkimusmenetelmänä käytettiin kyselylomakkeita ja niiden analysointia. Saimme Raija Tuoviselta luvan käyttää ja muokata hänen aiemmin luomaa kyselypohjaa. Kyselyyn vastattiin anonyymisti. Saatekirje ja kyselylinkki lähetettiin esimiehien toimesta samanaikaisesti kaikille työntekijöille ja vastaukset tulivat suoraan tutkijoille. Tutkijat eivät missään vaiheessa saaneet tietoonsa vastaajien henkilöllisyyttä. Tutkimuksemme kohderyhmänä olivat kotihoidon esimiehet ja hoitajat (n=63).

Kyselyn vastausprosentti oli 21, joten emme voineet yleistää tuloksia koskemaan koko hoitohenkilökuntaa, mutta se antoi viitteitä työpaikkakiusaamisesta ja sen ilmenemismuodoista kyseisessä työyksikössä. Viitteitä kiusaamisesta oli, koska 31% vastaajista koki olleensa kiusaamisen kohteena viimeisen vuoden aikana. Kiusaajaksi nimettiin toinen kollega tai joku muu henkilökuntaan kuuluva ihminen. Yleisimmäksi kiusaamisenmuodoksi nimettiin verbaalinen kiusaaminen.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että kiusaamiseen puuttumista tulisi tehostaa ja nollatoleranssin tuntemusta olisi työyhteisössä lisättävä. Kiusaamiseen tulisi esimiesten ta-holta puuttua tehokkaammin ja yksikölle olisi laadittava yhteiset ohjeet. Työntekijät kokivat esimiehen olevan tietoinen useimmista kiusaamistilanteista. Työntekijöiden kynnystä kertoa kokemuksistaan tulisi madaltaa ja esimiehen tulisi toimia tapauksista kuultuaan. Kiusaamista ei tulisi hyväksyä missään muodossa.

Workplace bullying is a common problem in today’s work communities. Being bullied is a serious crisis and has a negative impact on many different areas of well-being. It is not just a problem of the bullied person, but the situation is reflected in the functioning of the entire work community and the prevailing atmosphere in the workplace. Everyone should have the right to work without fear of falling victim to a bully.

The purpose of our thesis was to conduct a survey on the workplace bullying and the manifestations of it in one of the Finnish come care units in Southwest Finland. The aim was to provide the client with information about the occurence of bullying and to find ways to support its reduction in the work community.

The material of our survey was collected in April 2020 using the electronic Webropol form. Questionnaires and their analysis were used as research methods. We received permission from Raija Tuovinen to use and modify the questionnaire she had previously created. The survey was answered anonymously. Supervisors sent a cover letter and a questionnaire link to all employees simultaneously, and responses came directly to the researchers. at no point did the researchers become aware out the identities of the respondents. The target group of our study was homecare supervisors and nurses (n = 63).

The response rate of study was 21, so the results could not be directly generalized to the entire nursing staff, but to provide indications of workplace bullying and its manifestations in that work unit. There were indications of bullying, as 31% of respondents felt they have been bullied in the past year. Another colleague of other merber of staff was named as the bully. Verbal bullying was named as the most common form of bullying.

In conclusion, tackling bullying should be intensified and awareness of zero tolerance in the work should be increased. Bullying should be tackled more effectively by the supervisor and common guidelines should be developed for the unit. Employees felt the supervisor was aware of most bullying situations. The threshold for employees to report their experiences should be lowered and the supervisor should act after hearing about the cases. Bullying should not be accept in any form.