Opinnäytteessä tutkitaan Turun kaupunginkirjaston digitaalisten kulttuuripalveluiden tarjottimen, Omakirjaston, pilottiasiakkaiden tuen tarvetta. Tuen tarvetta lähestytään tutkimalla kulttuuripalveluiden roolia osana sote-alaa, tietokoneiden käytön esteiden ylittämistä, ja pilottiasiakkaiden teknofobian kokemuksen muutosta.

Kulttuuripalveluita osana sote-palveluja tarkastellaan käsittelemällä kirjaston kotipalvelua, ikääntyneiden kulutuksen muutosta ja pohtimalla ikääntyneiden toimijuuden kulttuurisia malleja. Tietokoneiden käytön esteitä ikääntyneillä eli digitaalista harmaata kuilua ja sen ylittämistä selvitetään tutkimuskirjallisuuskatsauksella ja tilastoilla. Pilottiasiakkaiden teknofobian muutosta tutkitaan kuuden väitteen sarjasta koostuvalla testillä. Teknofobia tarkoittaa fyysisten, kulttuuristen ja psykologisten käytön esteiden muodostaman kokonaisuuden subjektiivista kokemista ahdistuksena, epämukavuutena tai pelkona. Pilottiasiakkaat myös haastateltiin.

Harmaan digitaalisen kuilun synty ja kaventuminen riippuvat käyttäjän kyvyistä, asenteista ja käyttöympäristöstä. Kuilun madaltaminen tekee digitaalisista kulttuuripalveluista saavutettavampia. Osallistuminen taiteisiin tukee ikääntyneen toimijuutta, joka heijastuu myönteisesti muuhunkin hoivan tarpeeseen. Näkemys kulttuurihyvinvoinnista avaa kulttuuri- ja sote-aloille yhteisen käsitteellisen ja toiminnallisen kentän, joka on luonteva paikka modernille kirjastolle.

Tutkimusjakson aikana teknofobia lieveni osalla käyttäjistä, osalla voimistui. Kokonaisuutena teknofobian taso pilottiryhmässä voimistui. Teknofobia muutti muotoaan siten, että pilottiryhmän kokemus taidoista, itseluottamuksesta ja rentoudesta voimistui. Käytön ongelmat vähenivät, mutta huonontunut käsitys itsestä oppijana sekä oppimiseen liittyvä epävarmuuden kokemus voimistivat teknofobiaa. Käyttöympäristön olisi tunnistettava ja mahdollistettava käyttäjien oppimiseen liittyvien ristiriitaisten emootioiden ja motivaatioiden kontrollistrategioita.

Thesis examines the support needs of a volunteer pilot group to use Turku City Li-brary´s platform for digital cultural content and services, Omakirjasto. The thesis looks into the role of cultural services as a part of social welfare and health care services, overcoming hindrances to computer use, and analyzes the change in experienced computer anxiety in the pilot group. The role of cultural services in social welfare and health care is discussed by looking into the history of libraries´ shut-in-services in Finland, examining the change in con-sumption by the elderly, and examining the cultural imagery of elderly agency. Scien-tific literature on hindrances to computer use experienced by the elderly, the grey digi-tal gap, is reviewed. The change in computer anxiety is examined through a computer anxiety scale consisting of six statements. Computer anxiety is defined as the subjec-tive experience of anxiety, tension or fear, reflecting physical, cultural and psychologi-cal hindrances to computer use. Members of the pilot group were also interviewed. The formation of the grey digital gap is dependent on the abilities and attitudes of the user and on the environment of use. Closing the gap makes digital cultural services more accessible. Participating in arts reinforces agency in the elderly, which reflects positively on health care needs. The concept of cultural well-being creates a common ground – where modern library easily dwells – between cultural services, social welfare and health care services. During the examination period computer anxiety intensified in some pilot customers and diminished in others. Looking at the whole group, computer anxiety intensified. Computer anxiety changed formation so that the pilot groups´ experience of possessed skill increased, and they were more relaxed and self-confident with computers. Alt-hough problems in using computers became fewer, their worsened concept of them-selves as learners and the confusion related to learning new things increased the expe-rienced computer anxiety. The environment of use should recognize and support the users´ emotional and motivational control strategies more efficiently.