Tässä opinnäytetyössä selvitetään hauen (Esox lucius) kasvunopeutta ja ravinnonkäyttöä Tornionjoen alajuoksulla sekä, onko hauen ravinnonkäyttö muuttunut lohen (Salmo salar) vaelluspoikasten kasvaneen määrän johdosta. Osaa tuloksista käytetään Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen julkaisussa.

Kasvunopeutta tutkittaessa käytettiin vuonna 2009 pyydettyjä 116 haukinäytettä, joita täydensivät Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosina 2003, 2004 ja 2008 keräämät 255 näytettä. Vuoden 2009 aineistolle tehtiin takautuva kasvunmääritys suomunäytteistä, näistä 46,4 % oli koiraita ja 53,1 % naaraita. Kahden immatuurin yksilön sukupuolta ei kyetty määrittämään. Pienin koiras painoi 150 grammaa, suurin 3500 g, keskipaino oli 1931 g ja keskipituus 63,6 cm. Pienin naaras painoi 50 g, suurin 8700 g, keskipaino oli 2534 g ja keskipituus 70,1 cm. Sekä koiraat että naaraat kasvoivat ensimmäisinä kolmena elinvuotenaan noin 10 cm vuodessa, minkä jälkeen naaraiden kasvu jatkui nopeampana. Koiraat saavuttivat 50 cm pituuden kuudentena ja naaraat viidentenä elinvuotenaan. Kymmenen vuoden ikäisinä koiraat olivat hieman alle 70 cm ja naaraat noin 80 cm pituisia.

Ravinnonkäyttöä tutkittaessa käytettiin vuonna 2009 kerättyjä näytteitä sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen vuosina 2003–2005 keräämää 39 ravintonäytettä. Vaelluspoikasrysän sisäpuolelta saatujen haukien saalistamia vaelluspoikasia ei huomioitu tutkimuksessa, koska lohien tiheyden kasvaessa rysän edustalle syntyy luonnossa epänormaali predaatiotilanne. Suurin osa ravinnosta koostui nahkiaisista eikä lohen vaelluspoikasten osuus ollut kasvanut, vaikka joen tuottama vuosittainen määrä olikin ennätyssuuri. Nopeasti uivat vaelluspoikaset ovat ainoastaan hetkellinen ravintoresurssi. Hauet saalistavat vaanimalla, mikä on vaikeampaa lohen ollessa aktiivisesti liikkeessä. Hauet liikkuvat pääasiassa rantavesien hitaassa virrassa, kun predaatiota välttämään oppineet luonnonpoikaset pyrkivät kevättulvan virrassa kohti merta. Kuitenkin pitkällä vaellusmatkalla pienikin predaatiofrekvenssi voi aiheuttaa huomattavan kokonaiskuolevuuden.