Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata kansainvälisesti käytössä olevia triage-luokituksia sekä muita hoidon tarpeen arvioinnin työkaluja. Turun yliopistollisen keskussairaalan Lastenklinikan pyynnöstä selvitettiin lapsiperheiden kokemuksia päivystyksestä ja triage-toiminnasta. Lasten ja nuorten päivystyshoidon siirtyessä vuonna 2020 uuteen T3-sairaalaan, oli opinnäytetyön tavoitteena aiempiin tutkimuksiin ja teoriatietoon nojautuen luoda kattava synteesi Lastenklinikalle lapsipotilaan hoidon tarpeen arvioinnissa käytettävistä triage-luokituksista sekä perheiden kokemuksista päivystyksestä. Opinnäytetyön tutkimusongelmissa perehdyttiin lapsipotilaan hoidossa käytettäviin triage-luokituksiin, niiden toimivuuteen käytännössä sekä lapsiperheiden kokemuksiin päivystyskäynneistä.

Hoidon tarpeen arvioinnissa kartoitetaan potilaan terveydellistä tilaa ja toimintakykyä anamneesin, vitaalielintoimintojen sekä nykystatuksen perusteella (Valvira 2014). Hoidon tarpeen arvioinnin työkaluna käytettävä triage-luokitus tarkoittaa potilaiden kiireellisyysluokittelua. Yleisimmät käytössä olevat kiireellisyysluokitukset ovat viisiportaisia ja sisältävät aikatavoitteet. Luokitteluja on erilaisia ja ne poikkeavat sisällöltään esimerkiksi arvioinnin tai työskentelyn etenemisen kannalta. (Malmström ym. 2012.)

Opinnäytetyö toteutettiin kirjallisuuskatsauksena. Materiaalina tässä työssä on käytetty kirjallisuutta, internet-sivustoja sekä tutkimusartikkeleita.

Opinnäytetyön tuloksissa käsitellään lapsipotilaan hoidossa käytettäviä triage-luokituksia sekä niiden pätevyyttä ja luotettavuutta lastenhoitotyössä. Tulosten perusteella voidaan sanoa, ettei ole olemassa yhtä ja oikeaa lasten triage-luokitusta. Jokaisen päivystyshoitoa toteuttavan yksikön tulee siis soveltaa valitsemansa lapsipotilaan hoitoon soveltuvaa triage-luokitusta omiin toimintatapoihinsa sopivaksi. Tutkimustuloksista voidaan myös tulkita, että lapsiperheet ovat suurimmaksi osaksi tyytyväisiä päivystystoimintaan. Kuitenkin odotusajat, virikkeiden vähyys sekä tiedonpuute heikensivät kokonaistyytyväisyyttä.