Lastensuojelun ja psykiatrian yhteistyö on jatkuva puheenaihe lastensuojelussa. Suuri osa sijoitetuista lapsista kärsii mielenterveyden häiriöistä. Näiden lasten hoitamiseen haetaan usein apua psykiatriselta poliklinikalta. Lapsen tarkoituksenmukainen hoito vaatii tällöin toimivaa yhteistyötä sijaishuoltopaikan sekä psykiatrisen poliklinikan välillä.

Tutkimuksessa selvitettiin sijaishuollon sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä kahden ammattikunnan, lastensuojelun ja psykiatrian, yhteistyöstä. Sosiaalityöntekijöillä on vastuu lapsen asioista, sekä sijaishuollon valvonnasta sijoituksen aikana. Päätöksentekijöinä sosiaalityöntekijät vastaavat siitä, että lapsi saa tarvitsemansa tuen sekä palvelut. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä siitä, mikä yhteistyössä toimii ja mikä ei. Tutkimuksessa haettiin myös vastausta siihen, miten ja mistä tieto lapsen mielenterveydellisistä oireista tavoittaa sosiaalityöntekijän.

Tutkimusaineisto kerättiin kahden sijaishuollon sosiaalityöntekijän teemahaastattelun avulla. Tutkimusaineisto litteroitiin sekä analysoitiin käytäen teemoittelua ja tyypittelyä.

Sosiaalityöntekijät näkivät lastensuojelun ja psykiatrian elävän murrosvaihetta. Etenkin psykiatrialta toivottiin uudenlaisia palveluita tukemaan sijaishuoltopaikassa tapahtuvaa hoito- ja kasvatustyötä. Erityisen huolenpidon jakson nähtiin joidenkin nuorten kohdalla täyttävän puhtaasti psykiatrian palveluvajetta. Tämä on selkeä jatkotutkimuksen kohde. Toisaalta kuitenkin lastensuojelun työntekijöiden oman ammattitaidon vahvistamista korostettiin. Yhteistyön nähtiin kuitenkin kehittyneen parempaan suuntaan viimeisten vuosien aikana.