Tutkimuksessa oli tarkoituksena testata sovelletun Star Excursion Balance Testin (SEBT) toimivuutta jääkiekkojunioreilla sekä dynaamisen tasapainon kehittymistä neljän viikon harjoittelujakson aikana. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää dynaamisen tasapainon mittaamista sekä oheisharjoittelua jääkiekkojunioreilla.

Tutkimusta varten muodostimme testiryhmän, joka koostui kymmenestä 97-syntyneestä jääkiekkojuniori pojasta. Heidät valittiin noin 50 pelaajan joukosta. Pelaajien valinta testiryhmään tehtiin yhteistyössä joukkueen valmentajien kanssa. Kriteereinä testiryhmään pääsemiseen oli harjoitteluaktiivisuus. Testiryhmään pyrimme valitsemaan myös eri pituisia ja painoisia pelaajia. Kaikki testiryhmään kuuluneet testattiin ennen harjoittelujaksoa sekä sen jälkeen. Harjoittelujakson aikana testiryhmälle ohjattiin lajinomaisia harjoitteita kolmena päivänä viikossa neljän viikon ajan. Harjoitteet koostuivat liikkuvuus-, lihasvoima-, koordinaatio- sekä kehonhallintaharjoitteista.

Kurotusetäisyydet paranivat keskimäärin eniten posteromediaaliseen, postero-lateraaliseen sekä lateraaliseen suuntaan. Anterioriseen suuntaan kurotusetäisyydet eivät juuri muuttuneet harjoittelujakson aikana. Kurotusetäisyyksien muutokset alku- ja loppumittauksien välillä vaihtelivat paljon pelaajien välillä.

Sovellettu SEBT toimi jääkiekkojunioreiden dynaamisen tasapainon mittaami-seen hyvin. Testi oli yksinkertainen suorittaa ja antoi haastetta kaikille testiryh-män pelaajille. Neljän viikon mittainen lajinomainen harjoittelu paransi pelaajien kurotusetäisyyksiä varsinkin niihin suuntiin mitä luistelussa tarvitaan. Kurotusetäisyyksien kasvun lomassa myös pelaajien suoritustekniikka parani alku- ja loppumittauksien välillä. Tulosten suuri vaihtelu saattoi johtua pelaajien erilaisista lähtötasoista sekä asenteesta harjoitteluun. Sovellettu SEBT toimii karsittuna versiona dynaamisen tasapainon mittaamiseen ja harjoitteluun kenttäolosuhteissa.