Opinnäytetyössä tutkitaan mahdollisuuksia kertoa elokuvan tarinaa lavastuksen keinoin. Siinä tutkitaan käsikirjoitusta ja sen pohjalta tehtäviä lavastussuunnitelmia ja sitä, miten suunnitelmat saisivat lopputuloksen palvelemaan tarinaa mahdollisimman hyvin. Työ kiinnittää lukijan huomion fiktioelokuvan tekemisen esituotantovaiheeseen ja suunnitelmiin panostamisen tärkeyteen. Suomalaisissa elokuvatuotannoissa ei anneta riittävästi aikaa ja resursseja suunnitelmien tekemiseen, mikä latistaa lopputulosta. Tekijän näkökulmaa opiskelijatuotantojen lavastajana vahvistavat ammattilaishaastattelut sekä alan kirjallisuus. Työn tavoitteena on löytää parhaat keinot käsikirjoituksen kattavaan visuaaliseen purkuun ja näistä ideoista kommunikoimiseen muun työryhmän kanssa.

Lavastuksen osa fiktioelokuvan tarinankerronnallisena tekijänä on merkittävä. Lavastuksella on mahdollista näyttää asioita tarinasta ja sen ulkopuolelta, joiden välittäminen elokuvakerronnan muilla keinoin olisi aikaa vievää ja katsojalle epäkiinnostavaa. Lavastuksen tarinankerronnallinen taso tarvitsee kuitenkin tuekseen muita elokuvakerronnan elementtejä. On tärkeää, että elokuvakerronnan eri osa-alueet kertovat yhteistä tarinaa.

Johtopäätöksenä todetaan, että ei ole olemassa kaiken kattavaa lavastussuunnitelmaa. Suunnitelmat ja muu materiaali lavasteista ovat kuitenkin tärkeitä, sillä niiden avulla ideat on mahdollista toteuttaa. Lopputulos ja tarinan välittyminen on kuitenkin riippuvainen elokuvanteon eri osa-alueista sekä katsojasta.