Kasvillisuuden käytön merkitys sairaalasuunnittelussa voitaisiin tulevaisuudessa muuttaa panostamalla laaja-alaisempaan tutkimukseen sen todellisista riskitekijöistä ja hyödyistä. Elävää kasvillisuutta sairaalaympäristössä on pitkälti rajoitettu yksittäisiin viherkasvi-istutuksiin, mutta myös poikkeustapauksia on havaittu. Vaihtoehtoisten luontoyhteyksien luomisen, kuten esimerkiksi taiteen lisäksi sairaaloihin on viime vuosien aikana tuotu muun muassa ilmaa puhdistavia viherseinäjärjestelmiä. Ongelmaksi kliinisessä ympäristössä muodostuvat eriasteiset terveysriskit, joita orgaaniset elementit tuovat mukanaan. Uusilla kasvatusmetodeilla näitä riskitekijöitä on kuitenkin pystytty poistamaan tai ainakin vähentämään. Kyseisen kehityksen avulla pystytään perustelemaan tarvetta uusille tutkimuksille myös terveydellisestä näkökulmasta. Opinnäytetyö on toteutettu pääosin kirjallisuuskatsauksien, verkkolähteiden ja eri alan ammattilaisten haastattelujen sekä keskustelujen pohjalta.

Opinnäytetyössä käsiteltiin kasvillisuuden merkitystä ja käyttöä arkkitehtuurin ja erityisesti sairaalasuunnittelun historiassa, nykypäivänä ja tulevaisuudessa. Aihetta lähestyttiin pohtimalla kasvillisuuden vaikutuksia eri osa-alueisiin, kuten ihmiseen ja luontoyhteyden kokemiseen, arkkitehtisuunnittelun keinoihin ja niiden merkityksiin sekä tietenkin sairaalaympäristön vaatimusten täyttämiseen. Lisäksi suoritettiin haastatteluja, joilla saatiin kahden suuren sairaalan hygieniayksiköiden toimijoilta kanta kasvillisuuden käytöstä. Käsittelyssä oli myös sisäilmasto ja erityisesti kasvillisuuden vaikutukset ja mahdollisuudet osana parempaa huoneilmaa.

Tuloksista ilmenee, että kiinnostusta ja mahdollisuuksia kasvillisuuden lisäämiselle löytyy. Asia vaatii kuitenkin laajempia, jopa valtakunnallisia muutoksia sekä moniammatillista tutkimusta kasvillisuuden ja luonnon vaikutuksista, jotta siitä voitaisiin tehdä oma merkittävä osa suunnittelua ja koko rakentamista. Kustannukset, terveysriskit, sisäilma vaikutukset ja ihmisten sosiaalisen median kasvattamat kauhukuvat ovat tämän hetken jarruttavat tekijät. Merkitystä ja mielipiteitä pystyttäisiin muuttamaan esimerkiksi puolueettomilla tutkimustuloksilla, joihin tarvitaan luotettava ja vaikutusvaltainen taho sekä mahdollisesti valtiollista tukea.