Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Fimlab Laboratoriot Oy ja työn kokeellinen osa suoritettiin yrityksen Tampereen keskuslaboratoriossa syksyllä 2018. Vuoden 2018 aikana Fimlab Laboratoriot Oy:ssä toteutettiin mittava kokonaispalveluhankinnan käyttöönottoprojekti, jonka yhteydessä uusittiin myös virtsa-analytiikan laitteistot. Virtsan partikkelilaskentaan otettiin käyttöön Sysmexin valmistama UF-5000-virtaussytometri Tampereen keskuslaboratoriossa sekä Keski-Suomen ja Kanta-Hämeen keskussairaaloiden laboratorioissa.

Opinnäytetyön tavoite oli kehittää Fimlab Laboratoriot Oy:n virtsa-analytiikkaa verifioimalla virtsan bakteeriviljelyseulonta uusille Sysmex UF-5000 -analysaattoreille. Seulonta oli käytössä jo aikaisemmalla laitteistolla Keski-Suomen keskussairaalan laboratoriossa. Tavoitteena oli laajentaa seulontakäytäntö lisäksi myös Tampereen keskuslaboratorioon ja Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratorioon. Opinnäytetyön tarkoituksena oli verifioida seulontarajat virtsan bakteeriviljelyyn vertailemalla noin 500 virtsanäytteen virtaussytometrisen solulaskennan ja bakteeriviljelyn tuloksia keskenään. Verifioinnin yhteydessä menetelmän käyttökelpoisuutta arvioitiin ROC-kuvaajien avulla. Lisäksi menetelmän erottelukykyä arvioitiin määrittelemällä sille herkkyys, tarkkuus, sekä positiivinen ja negatiivinen ennustearvo. Seulontarajat määriteltiin lapsille (16-vuotiaat ja sitä nuoremmat), naisille ja miehille kullekin ryhmälle erikseen virtsan leukosyytti- ja bakteeripitoisuuksille.

Opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus toteutuivat. Sysmex UF-5000 osoittautui soveltuvaksi laitteeksi virtsan bakteeriviljelyn seulontaan. Verifioinnin perusteella lasten bakteeripitoisuuden mukaista seulontarajaa päädyttiin muuttamaan aiemmin Keski-Suomen keskussairaalan laboratoriossa käytössä ollutta seulontarajaa alhaisemmaksi. Muut seulontarajat pidetään ennallaan. Menetelmä osoittaa ROC-analyysin perusteella hyvää käyttökelpoisuutta kaikilla seulontaryhmillä.

Menetelmä on otettu Keski-Suomen keskussairaalan laboratoriossa käyttöön uusille laitteille ja käyttöönottoa valmistellaan Tampereen keskuslaboratorion ja Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratorion osalta. Jatkotutkimuksena olisi aiheellista toteuttaa perusteellinen siirtymävirheen testaus. Jatkossa menetelmän toimivuutta tulee seurata säännöllisesti.