Työn tarkoituksena oli tutkia, minkätasoiset olosuhteet kotisirkan (Acheta Domesticus) kasvatus vaatii, miten ne saadaan ylläpidettyä, millaisia päästöjä kasvusta syntyy sekä mitä kuluja kasvatuksesta muodostuu. Pohjoismaisissa olosuhteissa kasvatusta ja tutkimuksia sen kannattavuudesta on vielä verrattain vähän. Olosuhteet ulkona ovat talvikautena haastavat ja asettavat ongelmia kasvatuksen tehokkuudelle ja kannattavuudelle.

Optimaalisin kasvulämpötila asettui +30 °C:n alueelle ja mahdollinen vaihtelualue oli +25 °C – +35 °C. Paras mahdollinen ilman suhteellisen kosteuden taso kasvulle oli 60 %, mutta vaihteluväli oli suhteellisen laaja, 80 %RH munille ja toukille sekä 40 %RH lähempänä täysikasvuisuutta oleville. Munat olivat erityisen herkkiä kosteudelle ja liian alhaisella tasolla kuoriutumista ei tapahtunut, mutta kasvuvaiheiden edetessä herkkyys kosteudelle ei ollut enää niin kriittinen. Suhteellisen kosteuden hyvänä rajana toimii 60 %, koska yli 70 %RH:n kosteudessa homeitiöt ja bakteerit alkavat kasvaa tilan korkean lämpötilan avustuksella.

Lämmitysenergian ja lisäkosteuden tarve oli suoraan verrattavissa kasvatustilan tiiviyteen, rakenteiden laatuun sekä hyödynnettyihin kasvatusneliöihin. Sirkat tuottavat kasvaessaan lämpö- ja kosteuskuormaa, joka talvikautena auttaa olosuhteiden ylläpidossa. Joten mitä tehokkaammin neliöt on käytetty, sitä enemmän saadaan hyötyenergiaa käytettyä hyväksi ja säästettyä ostettua energiaa. Kesäkautena Suomessa ei normaalisti tule vastaan tilannetta, jolloin ulkoolosuhteet ylittäisivät kasvatustilan olosuhteet, jolloin ylilämpenemisen ja kosteuden kanssa tulisi ongelmia.

Kasvatuksesta ja kasvusta syntyneet hiilidioksidi- sekä muut kasvihuonepäästöt laskettiin tutkimuksen lopputuloksena ja päästiin hyvään lopputulemaan kasvatuksen kannattavuudesta verrattuna tämän hetken vallitsevaan sika- ja nautatuotantoon. Syntyneet kasvihuonepäästöt eivät kuitenkaan ole ainut vaikuttava tekijä, vaan otettaessa huomioon myös tarvittava kasvatusala ja kasvatuksesta aiheutuneet maankäytölliset muokkaukset, aletaan päästä suurempiin vertailtaviin eroihin.

Työn lopulliset tulokset ovat luottamuksellista tietoa ja ne on poistettu julkisesta raportista.