Haku

Ammatillisen koulutuksen haasteita : Ammatillisen koulutuksen haasteita heikkenevässä taloustilanteessa kone- ja metallialoilla Pirkanmaalla

QR-koodi

Ammatillisen koulutuksen haasteita : Ammatillisen koulutuksen haasteita heikkenevässä taloustilanteessa kone- ja metallialoilla Pirkanmaalla

Makrotasolla Pirkanmaan metallialan osaavan työvoiman tarve eli kuinka paljon koulutuspaikkoja on lähihistoriassa ollut, on tällä hetkellä ja on suunnitteilla lähitulevaisuudessa ja missä oppilaitoksissa. Mesotasolla Pirkanmaan kone- ja metalliteollisuudessa tarvitaan yhä enemmän yrittäjyyttä, koska vanhat teollisuus-yritykset eivät enää työllistä samoin kuin aiemmin. Kehittämishanketyössä keskityttiin Tampereen ammattikorkeakoulun (TAMKin) osuuteen pirkanmaalaisessa yrittäjyys-koulutuksessa ja mikrotasolla: mitä autoinsinöörien pitäisi osata moottoritekniikasta valmistuessaan ja mahdollisesti myöhemminkin työuransa aikana? Pirkanmaan metallialan osaavan työvoiman tarve yhtäältä kasvaa eläköitymisen vuoksi ja toisaalta vähentyy maailmanlaajuisen taloudellisen laman aiheuttamien tuonti- ja vienti-ongelmien takia. Koulutustarpeiden voi olettaa joko vähentyneen tai vaihtoehtoisesti painottuvan jatkossa täydennys- ja työvoimakoulutukseen johtuen tarkastelussa olevien alojen suurista konkurssien, irtisanomisten ja lomautusten sekä työttömien työntekijöiden määristä. Jos vientiteollisuus elpyy ja talouskehitys muuttuu myönteiseksi, myös tavoitekehitykseksi luokitellut luvut ja tarpeet voivat toteutua. Mesotasolla Pirkanmaan metalliteollisuudessa tarvitaan yhä enemmän yrittäjyyttä, koska vanhat teollisuusyritykset eivät enää työllistä samalla tavalla kuin aiemmin. Pitää panostaa yrittäjyyskoulutukseen, jota tarvitaan viralliseksi osaksi ammatillisen koulutuksen opetussuunnitelmiin niin toisella asteella kuin korkeakouluissakin. Yhtäältä pitää lisätä yhteistyötä metalliteollisuuden ja alan yritysten kanssa sekä toisaalta lisätä myös yrittäjyyskoulutusta ja -kasvatusta kiinteänä osana opetussuunnitelmia. Eräs suurimmista haasteista on muuttaa asioita opettajien asenteissa eli saada opettajat ymmärtämään, että yrittäjyyskasvatus on tämänpäiväinen tavoite- ja tahtotila sekä osa koulutusohjelmia. Samanaikaisesti yrittäjyydestä kiinnostuneiden opiskelijoiden määrä kasvaa. Mikrotasolla autoinsinööreiksi valmistuvien pitäisi osata moottoritekniikasta sellaiset perustiedot, että heillä on riittävät edellytykset omaksua alan uusin tieto työelämään siirtyessään säännöllisin väliajoin omatoimisestikin. Kun tutkintojen laajuudet ovat eurooppalaisittain yhdenmukaistetut, ovatko kaikki suoritetut tutkinnot lopulta samanarvoisia ja pätevöittävätkö ne samanlaiseen ammattitaitoon maasta tai alueesta riippumatta? Jos koulutus tähtää teollisiin töihin ja jollei teollisuudesta löydy töitä, voiko koulutusta soveltaa paikallisissa olosuhteissa esimerkiksi suhdanteiden osoittamalla tavalla? Tutkimus ja tuotekehitys sekä innovaatiot ovat kuitenkin asioita, joita Suomessa kannattaa tehdä ja niiden tekemiseen pitäisi panostaa. Erityisesti yrittäjyys ja koulutus sekä kasvatus siihen liittyen voi lisätä uusia kone- ja metalliteollisuuden yrityksiä sekä uusia työpaikkoja. Opettajiksi täytyy saada lisää työuria teollisuudessa tehneitä ja yrittäjinä toimivia tai toimineita asiantuntijoita.

Tallennettuna: