Haku

Tulikärpästen Tarina : yhteissoittoa eritasoisille huiluoppilaille

QR-koodi

Tulikärpästen Tarina : yhteissoittoa eritasoisille huiluoppilaille

Opinnäytetyön taustalla oli kirjoittajan omista yhteissoittokokemuksista, opetustyön parissa tehdyistä havainnoista ja Suzuki-opinnoista kummunnut tarve tutkia ryhmäopetuksen eri muotoja. Työn tavoitteena oli selvittää, miksi ja miten eritasoisten oppilaiden yhteissoitto toimii, vai toimiiko se lainkaan. Toinen tavoite oli kartoittaa eritasoisten yhteissoittoon liittyviä haasteita sekä siitä aiheutuvia hyötyjä ja verrata niitä saman-tasoisten ryhmään. Työn tarkoitus oli keskittyä pienryhmiin, ei esimerkiksi orkestereihin. Keskeisenä näkökulmana työssä oli myös Suzuki-metodi, jonka tärkeänä osana ryhmätunnit toimivat.

Aineistona työssä käytettiin kirjallisuuden, oppilaskyselyiden ja opettajahaastatteluiden lisäksi tekijän Suzuki-huiluopettajaopintojen aikana kokoamia muistiinpanoja. Oppilas-kyselyt toteutettiin Hämeenlinnassa 16.9.–3.10.2015 järjestetyn musiikkisatuprojektin alussa ja lopussa. Projektin aikana harjoiteltiin ja esitettiin Noelle Perrinin sovittama ja kirjoittama The Fireflies Chronicles, jolta työ sai nimensä Tulikärpästen Tarina. Opettajien haastattelut toteutettiin sähköpostikyselynä elokuussa 2016. Osallistujia oli kuudesta eri maasta. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tapaustutkimuksena, opettajien valitseminen harkinnanvaraisena otantana. Sekä oppilaskyselyissä että opettajien haastatteluissa pyrittiin säilyttämään oppilaslähtöisyys pääasiallisena näkökulmana.

Käytetty kirjallinen lähdemateriaali ei antanut työhön varsinaisia vastauksia, mutta oppilaskyselyjen ja opettajahaastatteluiden ansiosta niitä saatiin. Hämeenlinnassa toteutettu musiikkisatuprojekti voitiin kyselyjen perusteella todeta onnistuneeksi. Alku- ja loppukyselyiden välillä ei ollut suurta eroavaisuutta vastauksissa, mutta nähtävissä oli selvä myönteisen painotuksen vahvistuminen. Opettajien vastauksista puolestaan kävi ilmi, että heidän laajasta koulutustaustastaan huolimatta eritasoisten oppilaiden ryhmää pidettiin haastavampana kuin samantasoisista koostuvaa. Tätä ei pidetty silti negatiivisena asiana, vaan siihen annettiin vastauksissa selkeä ohjeistus, jonka varassa toimia. Lähtökohtana onnistuneelle eritasoisten ryhmätunnille pidettiin huolellista suunnittelua, niin tuntiaikataulun kuin ohjelmistovalintojen osalta. Sekaryhmä koettiin oppilaiden osalta hyödylliseksi, olivat osallistujat sitten lapsia, teini-ikäisiä, vasta-alkajia tai edistyneitä. Musiikillisten hyötyjen lisäksi painoarvoa saivat sosiaaliset aspektit. Opinnäytetyön aiheen jatkokehittelyssä esiin nousi pohdintaluvun yhteydessä oppilaiden ja opettajien haastattelututkimus laajemmalla otannalla, niin osallistujien määrän kuin instrumenttivalikoiman osalta. Myös musiikkipedagogikoulutusta ja valmistuneiden lisäkoulutusta tulisi tutkia ja kehittää.

Tallennettuna: