Tässä opinnäytetyössä käsitellään Tampereen ammattikorkeakoulun ja BST-Arkkitehdit Oy:n yhteistyössä tekemää case-harjoitusta, jonka tavoitteena oli tutkia maanpäällisen 3D-laserskannauksen soveltumista korjaus- ja muutoshankkeen lähtötietojen hankintatavaksi. Skannattavana kohteena oli kauppakeskus Myyrmanni. Opinnäytetyössä esitetään 3D-laserskannauksen prosessi sisältäen mittauksen suunnittelun, kohteessa tapahtuvan mittauksen sekä pistepilven tuottamisen mittausaineistosta.

Olemassa olevan rakennetun ja rakentamattoman ympäristön kolmiulotteinen (3D) dokumentointi on viime vuosina yleistynyt nopeasti. Kolmiulotteisessa dokumentoinnissa yhdistyvät mittaustekniikka ja tietokonegrafiikka. Kehitystä vauhdittavia tekijöitä on useita, ja yhtenä merkittävänä sovellusalueena on juuri rakennusala. Uudisrakentamisessa tietomallinnus eli BIM (Building Information Modelling) on jo laajalti korvannut vanhoja toimintatapoja ja kaksiulotteisia piirustuksia. Sen sijaan korjausrakentamisessa ja vanhan rakennuskannan dokumentoinnissa 3D-mallinnus on ollut aiemmin vaativaa ja kallista, koska menetelmät ja työkalut eivät ole olleet halutulla käytettävyystasolla. Osaltaan uusien toimintatapojen käyttöönottoa on jarruttanut myös tietotaidon puute.

Kolmiulotteisen dokumentoinnin yleistyessä rakennushankkeissa myös koulutuksen pitää vastata osaamisvaatimuksiin. Tästä johtuen Tampereen ammattikorkeakoulun rakennustekniikan osastolle on hankittu opetus- ja projektikäyttöön maanpäällinen 3D-laserskanneri pistepilviohjelmistoineen.

Työn aikana käsitys 3D-laserskannauksen eduista ja puutteista vahvistui. 3D-laserskannaus on nopea ja tehokas tapa hankkia monipuolista ja tarkkaa tietoa kohteesta. Se on myös turvallinen keino ja soveltuu niin sisä-, kuin ulkokäyttöön. Menetelmänä 3D-laserskannausta rasittaa jonkin verran edelleen tähysten käyttö ja sen aiheuttama lisätyö. Myös valmistajakohtaiset lukuisat tiedostomuodot sekä isot tiedostokoot ovat vielä toistaiseksi hyödyntämisketjun kompastuskiviä. Näistä pienistä puutteista huolimatta 3D-laserskannauksen käytettävyystaso on sellainen, että sen hyödyntäminen on helposti perusteltavissa pienemmissäkin korjaus- ja muutoshankkeissa.