Työssä kuvataan perinteisen japanilaisen puurakenteisen temppelin konservointia käytännön työhön osallistuneen näkökulmasta. Chiban läänissä, Kamogawan kaupungissa, sijaitseva vuonna 1648 rakennettu pieni buddhalainen Yakuōin Yakushidōn temppeli konservoitiin vuosina 2011–2012. Työ kattaa kohteen esittelyn ja konservoinnin eri vaiheet: dokumentoinnin, rakennuksen purkamisen, sen osien konservoinnin työpajalla sekä rakennuksen uudelleen kokoamisen. Temppeli- ja pyhäkkökirvesmiesten (miyadaiku) töiden lisäksi työssä kuvataan alihankintana teetetyt työvaiheet, kuten vesikaton teko sekä kivi- ja perustustyöt.

Työssä kerrotaan myös yleisesti perinteisestä japanilaisesta puurakentamisesta, joka on pääosin pilari-palkkirakentamista erityispiirteenään hyvin kehittynyt puuliitostekniikka, sekä tuodaan esiin tällaisen rakentamisen kehitykseen vaikuttaneita tekijöitä. Japanilaista perinnerakentamista käsitellään myös osana konservointia ja siihen liittyvää perinteiden säilyttämistä. Lisäksi tuodaan esiin perinteisen koulutusjärjestelmän vaikutus perinteiseen osaamisen, mm. rakennustaidon säilyttämiseen ja konservointiin.

Työssä esitellään japanilaisen konservoinnin erityispiirteitä keskeisimpänä tavoitteena palauttaa rakennus pääsääntöisesti samanlaiseksi, jollainen se on ollut valmistumisajankohtanaan. Arkkitehtuuri- ja taidekonservoinnin erityispiirteitä ja erilaisia lähestymistapoja konservointiin vertaillaan yleisesti, samoin erilaisia konservointitapoja ja -tavoitteita eri konservointialoilla ja -kulttuureissa. Konservoinnin ja kulttuurin suhdetta ja arvoja sekä konservoinnin eettisiä kysymyksiä pohditaan mm. autenttisuuden ja identiteetin näkökulmista pohjautuen kokemuksiin toimimisesta konservointiprojektissa toisessa kulttuurissa.