Opinnäytetyömme tarkoituksena oli selvittää seuraavia asioita: Miten ikääntyneet naiset kokevat ulkonäkömuutokset? Miten erilaiset ulkonäkömuutokset vaikuttavat ikääntyneen naisen elämään? Ovatko ikääntymisen tuomat ulkonäkömuutokset epätoivottuja vallitsevan yleiskäsityksen vuoksi vai sen takia, että niillä on vaikutusta hyvinvoinnin ja elämänlaadun heikentymiseen?

Opinnäytetyömme yhteistyökumppanina toimi Seinäjoen Järjestötalo ja sen tiloissa toimiva yksinasuvien ITUA-ryhmä. Sen tarkoituksena on tarjota vertaistoimintaa yksinasuville. Tutkimustyötä varten haastattelimme ITUA-ryhmästä kahdeksaa 60 - 75-vuotiasta naista. Tutkimuksemme tehtiin kvalitatiivisella eli laadullisella tutkimusmenetelmällä. Haastattelut olivat teemahaastatteluja ja aineiston analysoimme sisällönanalyysia käyttäen.

Tutkimustulokset osoittivat, miten ulkonäkömuutokset vaikuttavat ikääntymisen myötä elämän eri osa-alueisiin ja kuinka naiset ne kokevat. Pääasiallisesti ulkonäkömuutokset koettiin epätoivottavina sen takia, koska ne vaikuttavat naisen kokemukseen itsestä. Ne ovat epätoivottuja myös vallitsevien yleiskäsityksien vuoksi.

Tuloksista nousi selkeästi esille kolme erilaista ulkonäkömuutosten kokijatyyppiä, joita olivat menneisyyden vangit, tutkimusmatkailijat ja tyytyväiset naiset. Menneisyyden vangit olivat tyytymättömiä ulkonäköönsä, tyytyväiset naiset olivat nimensä mukaisesti tyytyväisiä ulkonäköönsä ja tutkimusmatkailijat vielä hakevat ulkonäköön suhtautumistapaansa.

Ihmisten kohtaamisen tulee olla kokonaisvaltaista ja siksi ulkonäkö ja siitä huolehtiminen täytyy huomioida myös niiden ikääntyneiden kohdalla, jotka eivät siihen itse pysty. Ulkonäkö tulee huomioida hoitotyön lisäksi esimerkiksi mielenterveyskartoituksissa ja hoito- ja palvelusuunnitelmissa.